Palestiinalaisalueilla elokuussa toteutetussa kyselytutkimuksessa kolmannes vastaajista uskoi, ettei mikään muutu Israelin politiikassa suhteessa Länsirantaan ja Gazaan, jos oppositio voittaa vaalit.
Palestiinalaisalueilla seurataan tarkasti, kun Israelissa suunnataan vaaliuurnille tiistaina. Moni palestiinalainen suhtautuu kuitenkin skeptisesti siihen, että asiat muuttuisivat parempaan, oli parlamenttivaalien tulos mikä tahansa. Näin sanoo STT:lle miehitetyllä Länsirannalla sijaitsevan Suomen Ramallahin-yhteystoimiston päällikkö, suurlähettiläs Tarja Kangaskorte.
Itsenäisen Palestinian Center for Policy and Survey Research -ajatushautomon elokuussa palestiinalaisalueilla tekemän kyselytutkimuksen mukaan 34 prosenttia vastaajista katsoo, että Israelin politiikka pysyy ennallaan suhteessa Länsirantaan ja Gazaan, vaikka oppositio voittaisi vaalit.
33 prosenttia vastaajista uskoi Israelin politiikan muuttuvan huonompaan suuntaan ja 28 prosenttia uskoi sen parantuvan, jos oppositio voittaisi vaalit.
– Palestiinalaiset vaikuttavat ajattelevan, että riippumatta siitä, kuka vaalit voittaa, mitään merkittävää muutosta ei tapahdu isoissa ja perustavaa laatua olevissa kysymyksissä, kuten Israelin siirtokuntapolitiikassa, miehityksen päättymisessä, palestiinalaisten itsemääräämisoikeudessa tai itsenäisen valtion mahdollisuudessa, Kangaskorte sanoo.
– Palestiinalaisten epäluottamus koskee koko Israelin järjestelmää ja poliittista suuntaa, ei vain yhtä johtajaa.
Helpotusta arkeen?
Jos oppositio voittaisi, tilanteen kohentumiseen uskovat saattavat Kangaskorten mukaan ajatella, että uusi hallitus liennyttäisi Israelin toimia, jotka vaikuttavat palestiinalaisten arkeen.
– Käytännössä se voisi olla esimerkiksi liikkumisrajoitusten vähentämistä, täällä Länsirannallahan on yli 900 porttia ja tarkastuspistettä. Ja ehkä elinkeinojen rajoitusten vähentämistä, jonkinnäköistä valmiutta hillitä siirtokuntalaisten palestiinalaisiin kohdistamaa väkivaltaa ja jopa valmiutta hidastaa siirtokuntien laajentamista tai pysäyttää se.
Nykyisen oppositioblokin johtamalta hallitukselta saatettaisiin myös odottaa parempaa neuvotteluvalmiutta kuin pääministeri Benjamin Netanjahun johtamalta nykyiseltä hallituskoalitiolta.
– Varmaan perusajatus on se, että arkeen tulisi jonkinnäköistä helpotusta. Mutta palestiinalaisten enemmistö ei pidä tätä todennäköisenä.
Pieniä eroja
Netanjahun Likud-puolueesta ja äärioikeistolaisista uskontopuolueista koostuvaa nykyistä hallituskoalitiota haastaa Israelin asevoimien entisen komentajan Gadi Eisenkotin keskustalaisen Yashar-puolueen johtama blokki. Kumpikaan ei ole näillä näkymin saamassa enemmistöä Israelin parlamenttiin.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Heidi Huuhtasen mukaan palestiinalaisalueita koskevan politiikan erot Netanjahun ja Eisenkotin välillä ovat pieniä.
– Erot löytyvät suhtautumisesta siirtokuntaväkivaltaan, väestön pakkosiirtoihin ja vapaaehtoiseen väestön maastamuuttoon, siirtokuntien rakentamiseen Gazaan ja palestiinalaishallinnon rooliin, Huuhtanen kertoo.
Netanjahun johtama hallituskoalitio on ollut aktiivinen siirtokuntien rakentamisessa. Se ei ole myöskään puuttunut juurikaan siirtokuntalaisten väkivaltaan palestiinalaisia kohtaan Länsirannalla.
– Eisenkot vastustaa esimerkiksi siirtokuntien rakentamista uudelleen Gazaan ja vastustaa hyvin selkeästi siirtokuntalaisten väkivaltaa Länsirannalla. Hän pyrkii aktiivisesti ajamaan politiikkaa, jolla suitsitaan tätä jopa juutalaiseksi terrorismiksi kutsuttua toimintaa.
Huuhtasen mukaan Eisenkot kuitenkin näkee siirtokunnat Länsirannalla järkevinä eikä vastusta niitä.
Palestiinalaisväestön pakkosiirtoja tai vapaaehtoista maastamuuttoa Eisenkot taas vastustaa. Netanjahun hallituskoalition puolueet puolestaan tukevat Huuhtasen mukaan vapaaehtoista maastamuuttoa, osa myös väestön pakkosiirtoja.
Palestiinalaisten maastamuuton vapaaehtoisuutta on kyseenalaistettu laajasti.
Kahden valtion malli ei etene
Israelin kontrolliin Gazasta ei odoteta suurta muutosta, oli tuleva hallitus millainen tahansa.
Huuhtasen mukaan odotus on, että vaalien jälkeen Yhdysvallat puskee Israelia neuvotteluihin Gazan rauhansuunnitelman toisesta vaiheesta, joka liittyy Hamasin aseistariisuntaan. Hän uskoo, että Eisenkot suhtautuisi Netanjahua myötämielisemmin poliittisiin neuvotteluihin.
– Eisenkot olisi todennäköisesti päättäväisempi sen suhteen, että sotilaalliset saavutukset saataisiin siirrettyä poliittisiksi muutoksiksi kentällä ja nimenomaan tuhoamaan Hamas aseellisena toimijana ja tuomaan sen hallinto alas.
Netanjahu näkee poliittisissa neuvotteluissa vähemmän hyötyjä, sillä hän ei esimerkiksi halua nähdä palestiinalaishallintoa Gazassa. Huuhtasen mukaan Netanjahu pitääkin nykytilannetta toimivana: mikäli palestiinalaiset, jotka eivät edusta Hamasia, saisivat suuremman otteen Gazasta, kasvattaisi se vaatimuksia kahden valtion mallista.
– Sen Netanjahu näkee negatiivisena.
Myöskään Eisenkotin ei odoteta edistävän kahden valtion mallia. Hän on muun muassa kutsunut harhaisiksi ihmisiä, jotka uskovat kahden valtion malliin vielä Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemän hyökkäyksen jälkeen.
Lähteet: Al Jazeera, Times of Israel, New York Times