Elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps.) mukaan ulkomaisiin sijoituksiin liittyvät riskit ovat aikaisempaa monimuotoisempia. Valtioneuvosto voisi halutessaan asettaa toimiluvalle ehtoja.
Hallitus esittää, että tietyt turvallisuuden kannalta merkittävät ulkomaiset sijoitukset edellyttäisivät jatkossa lupaa ennen niiden toteuttamista.
Lupa vaadittaisiin esimerkiksi Suomeen perustettaville yli 100 megawatin sähkötehon datakeskuksille tai suurille energiahankkeille. Lakia sovellettaisiin myös muun muassa yrityskauppoihin, jotka liittyvät puolustusteollisuuteen tai koskevat viranomaisille kriittisiä tuotteita tai palveluja.
Elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps.) mukaan ulkomaalaiset sijoitukset ovat Suomelle tärkeitä.
– Suomi haluaa olla avoin ja houkutteleva sijoitusympäristö. Turvallisuusympäristö on kuitenkin vuosien aikana muuttunut, ja ulkomaisiin sijoituksiin liittyvät riskit ovat aikaisempaa monimuotoisempia, Puisto sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Pakollinen lupamenettely koskisi laissa määriteltyä sijoituksia ulkomaisen sijoittajan kotipaikasta riippumatta.
Niin sanotulla sijoituslupalailla pyritään huomioimaan entistä paremmin kansallisen turvallisuuden, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden vaatimukset. Lain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2027. Se korvaisi vuonna 2012 säädetyn lain ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta.
Jopa 10 miljoonan euron seuraamusmaksu
Sijoitusten arviointi on tarkoitus tehdä tapauskohtaisesti yhdessä eri viranomaisten kanssa. Niin sanottujen riskittömämpien tapauksien luvan myöntäisi Huoltovarmuuskeskus 45 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä.
Laajempaa turvallisuusarviointia edellyttävät asiat käsiteltäisiin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä, joka voi tarvittaessa siirtää ne jatkokäsiteltäväksi valtioneuvostoon. Valtioneuvosto voisi joko myöntää tai kieltää luvan tai asettaa sille ehtoja.
Erityisen kiireelliset tai yhteiskunnan kannalta merkittävät luparatkaisut voitaisiin siirtää suoraan ministeriöön ilman Huoltovarmuuskeskuksen käsittelyä.
Luvattomasta sijoituksesta voitaisiin jatkossa määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu, joka on yhteisölle enintään 10 miljoonaa euroa tai 10 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Yksityishenkilölle sanktio olisi enintään 500 000 euroa. Seuraamusmaksua ei määrättäisi, jos rikkomus on vähäinen tai se korjataan välittömästi.