Suden metsästysaika alkaa Suomessa joulukuun alussa ja ulottuu helmikuun puolivälin tienoille.
Suomen riistakeskus esittää 109 suden metsästämistä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) Suomen kanta-arvio viime maaliskuussa oli 430 sutta.
Arvioon sisältyvän ennusteen perusteella Suomessa olisi tämän vuoden marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä noin 490–693 sutta, Riistakeskus kirjoittaa.
Riistakeskuksen mukaan metsästyksen tavoitteena on pienentää hallitusti susikantaa, ehkäistä susien aiheuttamia sosioekonomisia haittoja sekä vastata kansalaisten huoleen vahingoista ja turvallisuudesta.
Haittoja on pyritty ehkäisemään eri tavoin, kuten karkotuksin ja suojaamalla kotieläimiä. Ehkäisytoimista huolimatta susikannan säätelyn hallintaan tarvitaan myös metsästystä, sanotaan Riistakeskuksen tiedotteessa.
Luken mukaan susikannan koko vaihtelee merkittävästi vuoden aikana. Luken kehittämä susikannan populaatiodynamiikkaa kuvaava tietokonemalli auttaa ennustamaan vuoden kierron aikana kannan kokoa ja sen rakenteen vaihtelua.
Alueelliset riistaneuvostot ovat järjestäneet sidosryhmätilaisuuksia, joiden pohjalta valmisteluun välittyi ryhmien näkemykset suden kannanhoidon onnistumisesta, susikannan tilanteesta sekä susivahingoista ja turvallisuushuolista.
Suuri osa metsästyksestä Lounais-Suomessa
Riistakeskus on tehnyt maa- ja metsätalousministeriön (MMM) pyynnöstä esityksen, jossa määritellään suden metsästykselle alueelliset kiintiöt. Ministeriö valmistelee esityksen pohjalta asetuksen, jonka on määrä tulla voimaan marraskuun loppupuolella.
Riistakeskus esittää kiintiöalueiksi sellaisia alueita, joilla susivahingot ja turvallisuushuolet ovat olleet yleisiä. Metsästyksen kohdentamisessa otetaan huomioon myös susikannan geneettinen monimuotoisuus suuntaamalla metsästys laumoihin, joissa lähisukulaiset lisääntyvät keskenään. Lisäksi metsäpeuran vasomisalueille suunnataan metsästystä susien saalistuksen vaikutusten vähentämiseksi.
Merkittävä osa metsästyksestä kohdistuisi Lounais-Suomeen, sillä siellä susikanta on vahva.
Riistakeskuksen tekemän kiintiösuunnittelun biologinen pohja perustuu tieteelliseen tutkimukseen, keskus sanoo tiedotteessaan.
Luke on tuottanut Riistakeskukselle tietoa susikannasta. Tarkastelussa on käytetty hyväksi esimerkiksi varmennettuja susihavaintoja, DNA-aineistoja, suurriistavirka-aputehtävien tietoja sekä myönnettyjä poikkeuslupia. Reviirikohtaiset kiintiöt on pyritty mitoittamaan siten, että koko lauma voidaan poistaa alueelta.
Kiintiöalueita on yhteensä 18. Suurin yksittäinen kiintiö on 12 yksilöä Kivikylä-Kaivolan alueella. Se sijaitsee Laitilassa Varsinais-Suomen pohjoisosassa.
WWF: Kiintiö liian suuri
Susia metsästettiin viime talvena ensimmäisen kerran 10 vuoteen kannanhoidollisin kiintiöin. Se oli mahdollista, koska suden suojeluasema muuttui EU:ssa. Sitä seurasi metsästyslain muutos.
MMM:n tavoitteena on luoda suden kannanhoitoon pitkäjänteinen linja. Siinä kestävällä metsästyksellä voidaan MMM:n mukaan hallita susien aiheuttamia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti. Samalla myös varmistettaisiin susikannan pysyvän suotuisalla suojelutasolla, elinvoimaisena ja osana Suomen luontoa.
Ympäristöjärjestö WWF katsoo kuitenkin, että esitetty kiintiö on ylisuuri Suomen susikantaan nähden.
– Susi on Suomessa tällä hetkellä erittäin uhanalainen laji, eli se ei voi aidosti olla suotuisan suojelun tasolla, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen tiedotteessa.
– Metsästys tulisi kohdistaa ongelmatilanteisiin ja -yksilöihin eikä kokonaisiin laumoihin. Jos laumoja ei välttämättä saada kokonaan hengiltä, siitä aiheutuu vain lisää ongelmia, Tolvanen jatkaa.
Ministeriö päivittää parhaillaan Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Luonnos on tarkoitus lähettää syyskuussa lausunnoille.
Suden metsästysaika Suomessa alkaa 1. joulukuuta ja päättyy 10. helmikuuta.