Turkissa tuhoisasta maanjäristyksestä eloonjääneitä majoitetaan telttoihin, ja heille rakennetaan kontteja väliaikaismajoitukseksi. Kuitenkin moni yöpyy yhä taivasalla, kun ensimmäisestä järistyksestä on kulunut jo lähes kolme viikkoa.
Etelä-Turkissa Hatayn maakunnassa 27-vuotias Hasan Süner nukkui kuluneella viikolla yhä autossaan. Muita avustustarvikkeita on tullut riittämiin, mutta ei mitään, mihin majoittua. Kotitaloon Hatayn Defnessä ei voinut mennä, koska se vaurioitui jälkijäristyksissä ja voi romahtaa.
– Asumme naapurimme pihalla. Tuttavamme toiselta paikkakunnalta lähettivät meille teltan omin avuin, mutta jouduimme antamaan sen tädilleni, jolla on kolme pientä lasta. Niinpä nukumme autossa. Telttojen puute on yleinen ongelma muillakin alueemme paikkakunnilla, Süner kertoi puhelimitse STT:lle.
Hänen vaimonsa sekä monet muut paikkakunnan naiset ja lapset oli lähetetty turvallisempiin kaupunkeihin jälkijäristysten jatkuessa. Osa miehistä oli jäänyt vartioimaan kotitaloja varkaiden varalta.
– En syytä ketään, koska ehkä tuhot yllättivät viranomaiset, mutta meillä todella on pulaa teltoista. Ruokaa, vettä, peittoja, saippuaa ja vaatteita olemme kyllä saaneet riittävästi, mutta teltta puuttuu, Süner painotti.
Süner on ammatiltaan ruokakauppias, joten hänellä oli varastossa ruokatarvikkeita. Niitä hän jakoi järistyksen jälkeen avustuksina muille eloonjääneille – tällainen keskinäinen apu on ollut tärkeää avustusten ja viranomaisten avun viipyessä.
Heti järistyksen jälkeen Hatayssa asukkaat myös itse auttoivat uhreja raunioista odottaessaan pelastustyöntekijöitä sekä hautasivat kuolleitaan omin voimin. Sittemmin pelastustöihin osallistui pelastajia kymmenistä maista ympäri maailmaa.
Viranomaisten hitaus majoituksen järjestämisessä ja avun toimittamisessa on kirvoittanut paljon arvostelua oppositiolta aikana, jolloin Turkissa valmistaudutaan ratkaiseviin vaaleihin presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinnon jatkumisen kannalta.
Tuhansille rakennetaan konttikaupunkeja
Maailman terveysjärjestö WHO on kutsunut maanjäristyksiä vuosisadan pahimmaksi luonnonkatastrofiksi alueella. Järistyksissä kuoli yhteensä yli 41 000 ihmistä Turkissa ja noin 6 000 Syyriassa.
Turkin katastrofivirastosta (AFAD) kerrottiin STT:lle torstaina, että on vaikea arvioida tarkalleen, kuinka moni joutui kodittomaksi Turkissa. Yli 1,5 miljoonalle ihmiselle on AFAD:n mukaan järjestetty väliaikainen majoitus. Kuten Hasan Süner, useat ihmiset eivät voi käyttää kotiaan romahdusvaaran vuoksi.
Viraston mukaan tähän mennessä yli 1,2 miljoonaa ihmistä on saatu telttoihin. Lisäksi yli 320 000 ihmistä on majoitettu hotelleihin, julkisiin rakennuksiin ja koulujen asuntoloihin muualla Turkissa.
Myös ensimmäistä konttikaupunkia on alettu rakentaa Gaziantepin Islahiyessä. Kaupunkiin nousee viranomaisten mukaan lopulta yhteensä 5 000 väliaikaismajoitukseksi tarkoitettua konttia, joista jokaiseen mahtuu yksi perhe tai useampi henkilö. Turkissa samanlaisia valtavia konttikyliä on aiemmin rakennettu syyrialaispakolaisille.
Hallintoa lähellä oleva uutistoimisto IHA julkaisi kuluneella viikolla uutisvideon, jossa näytettiin kontteja rakennustyömaalla ja kerrottiin myös kahden muun konttikylän olevan valmisteilla Gaziantepissa.
Presidentti Erdogan on luvannut myös kiirehtiä järistyksessä tuhoja kärsineiden kaupunkien jälleenrakentamisessa – vaikka monien kaupunkisuunnittelijoiden mukaan rakentamisessa olisi turvallisempaa edetä maltillisesti.
– Jos jumala suo, maaliskuussa aloitamme koko järistysalueella rakennus- ja kunnostustyöt ja pyyhimme pois tämän suuren katastrofin jäljet, Erdogan tviittasi tiistaina.
Väliaikaismajoituksissa vaarana myös taudit
Väliaikaismajoitukseen päässeillä taas on käsillä uusi vakava huolenaihe: taudit. Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskus ECDC varoitti viime viikon raportissaan tautiriskeistä maanjäristysalueen väliaikaismajoituksissa, joissa paljon ihmisiä asuu ahtaalla alueella.
Keskus varoitti varsinkin koleran vaarasta erityisesti Luoteis-Syyriassa. Sinne apu on kulkenut vieläkin hitaammin 12-vuotisen sodan vaikutusten vuoksi, ja tuhansia ihmisiä sairastui koleraan jo viime syksynä.
Turkissakin avustustyöntekijät ja terveydenhoitohenkilökunta ovat valittaneet surkeasta hygieniasta.
– Ongelmana on puhtaan veden saaminen, vessaan pääseminen ja puhtaiden alusvaatteiden saaminen, kertoi Leylaksi esittäytynyt sairaanhoitaja Deutsche Wellen ylläpitämällä turkinkielisellä nettiuutiskanavalla.
Maanjäristysalueella työskennelleet toimittajat ovat kertoneet, että kenttäkäymälät eivät vielä riitä kaikille ja ihmiset ovat joutuneet tekemään tarpeitaan teiden varsille.
Turkin terveysministeriö on vakuuttanut ottavansa kulkutautien riskin tosissaan. Terveysministeri Fahrettin Koca julkaisi tällä viikolla Twitterissä videon, jossa esiteltiin mobiililaboratoriota Hatayn maakunnassa ja laborantteja tutkimassa tuhoalueen eri kaupungeista otettuja näytteitä.
– Seuraamme tartuntatautien riskiä tarkkaan ja jatkamme puhtaan veden viemistä alueelle. Vedestä otettavia näytteitä seurataan koko ajan. Tällä hetkellä vesijohtovettä ei käytetä ollenkaan, terveysministeriöstä kerrottiin STT:lle torstaina.