Eduskunnan verkkosivuihin kohdistui tiistaina palvelunestohyökkäys, kertoi eduskunta tiedotteessaan. Sen mukaan hyökkäys alkoi iltapäivällä puoli kolmelta.
Eduskunnan viestintäpäällikkö Heli Kesti-Ylioja kertoi STT:lle tiistai-iltana, että sivut eivät ole kokonaan poissa käytöstä, mutta niillä on hitautta.
– Ei ole ainakaan tiedossa, että siellä olisi jokin osa kaatunut kokonaan, Kesti-Ylioja kertoi STT:lle.
Hänellä ei ollut iltaseitsemän jälkeen tietoa siitä, milloin hyökkäys olisi ohi.
Eduskunta teki toimia hyökkäyksen rajaamiseksi yhdessä palveluntoimittajien ja kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.
Venäjäksi kirjoittava hakkeriryhmä NoName057(16) sanoo viestipalvelu Telegramissa hyökänneensä Suomen eduskunnan verkkosivuille. Ryhmä on myös liittänyt viestiinsä linkit Helsingin Sanomien ja Ylen verkkosivustoille. Se kertoo, että paikalliset tiedotusvälineet ovat jo uutisoineet hyökkäyksestä.
Asiasta aiemmin uutisoineen Ylen mukaan kyseessä on venäläinen hakkeriryhmä.
Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivujen mukaan palvelunestohyökkäyksiä tapahtuu Suomessa vuosittain kymmeniätuhansia ja ne ovat myös yleistyneet viime vuosina.
Tekijät käytännössä keitä vain
Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Ossi Kuosmanen kertoo, ettei ole varmuutta, ovatko tekijät Venäjältä. He voivat olla käytännössä keitä vaan.
– Tässä on taustalla julkisuuden hakua ja ilkivallan tekoa. Ei näillä yleensä muuta aikaiseksi saada, Kuosmanen sanoo.
Hänen mukaansa palvelunestohyökkäysten tekeminen ei ole vaikeata, sillä hyökkäyksen takana olevan tahon ei ole pakko sitä itse toteuttaa. Rikolliset tai kiusantekijät voivat ostaa sen palveluina, eikä heidän tarvitse itse sitä teknisesti toteuttaa.
Kuosmanen kertoo, ettei hyökkäysten määrässä ole tapahtunut mitään muutosta. Palvelunestohyökkäyksiä tulee säännöllisesti läpi vuoden.
– Heinäkuu oli itse asiassa aika hiljainen kuukausi.
Ryhmän kanavalla kerskutaan verkkohäirinnällä, tavoitteena mediahuomio
Hakkeriryhmän Telegram-kanavalta löytyy venäjänkielistä materiaalia, jossa se kerskuu häirinneensä tietoliikennettä muun muassa Baltiassa ja Puolassa ja nyt viimeksi Suomessa.
Ryhmällä on Telegramissa noin 14 000 seuraajaa, mikä ei Venäjän mittakaavassa ole kovin suuri määrä.
Telegram-kanavan postauksista käy ilmi, että tavoitteena on mahdollisimman suuri mediahuomio ja kohu kohdemaissa. Venäjän valtiollinen media on tarttunut tietoihin eduskuntaan kohdistuneesta verkkohyökkäyksestä välittömästi hyökkäyksen alettua.
Huhtikuussa palvelunestohyökkäys ministeriöiden sivuille
Uutis- ja kuvatoimisto STT joutui heinäkuun lopussa verkkohyökkäyksen kohteeksi. Tällöin kyse ei ollut palvelunestohyökkäyksestä, vaan kiristyshaittaohjelmasta. Tekijäksi ilmoittautui LV-niminen kyberrikosryhmittymä, jonka on kerrottu olleen tekijänä myös konepajayhtiö Wärtsilään heinäkuussa kohdistuneessa hyökkäyksessä.
Huhtikuussa kerrottiin palvelunestohyökkäyksestä esimerkiksi ulko- ja puolustusministeriöiden verkkosivuille. Samana päivänä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Suomen eduskunnalle.
– En pidä näitä ajallisesti ihan sattumana, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi toimittajille eduskunnassa Zelenskyin puheen jälkeen.