Yhdysvallat lähettää Himars-raketinheitinjärjestelmiä Ukrainaan, kertoo nimettömänä medialle kommentoinut yhdysvaltalainen viranomaislähde. Ukrainalle lähetettävän järjestelmän kantamaksi jää noin 80 kilometriä.
Lähteen mukaan järjestelmiä on tarkoitus käyttää venäläisjoukkojen etenemisen estämiseen Ukrainassa, ei iskuihin Venäjälle.
Muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt, että maahan lähetettäisiin raskaampia M270 MLRS -raketinheitinjärjestelmiä. Myös kevyempiä M142 Himars -järjestelmiä on ollut Ukrainan toivelistalla.
Himars-järjestelmään asennettuun kasettiin voidaan ladata kerralla joko yksi ohjus tai kuusi rakettia.
Järjestelmän kantama riippuu käytettävistä ammuksista. Himars-järjestelmällä pystyisi ampumaan esimerkiksi myös ATACMS-ohjuksia, joiden kantama olisi 300 kilometriä. Yhdysvallat ei kuitenkaan aio lähettää ATACMS-ohjuksia Ukrainaan.
Lähetettävien ohjusjärjestelmien määrästä ei vielä ole tietoa.
Biden: Emme auta Ukrainaa iskemään rajojensa ulkopuolelle
Presidentti Biden avasi Yhdysvaltain aikomuksia Ukrainan sodan suhteen New York Timesissa julkaistussa kirjoituksessaan. Biden kertoi maan tavoitteena olevan demokraattinen ja itsenäinen Ukraina, joka pystyy puolustamaan itseään. Biden perustelee kirjoituksessaan Ukrainalle annettavaa aseapua sillä, että se antaa maalle mahdollisimman vahvan aseman rauhanneuvotteluissa.
– Kuten presidentti Zelenskyi sanoi, tämä sota loppuu vain diplomatian kautta, Biden kirjoittaa.
Bidenin mukaan Yhdysvallat ei lähde konfliktin aseelliseksi osapuoleksi, ellei sitä tai sen liittolaismaita vastaan hyökätä.
Biden kuitenkin sanoi, että Yhdysvallat lähettää Ukrainaan lisää aseapua, muun muassa kehittyneempiä raketinheitinjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu avainkohteisiin iskemiseen Ukrainan taistelukentillä.
– Emme kannusta tai auta Ukrainaa iskemään rajojensa ulkopuolelle. Emme halua pitkittää sotaa vain aiheuttaaksemme Venäjälle kärsimystä, Biden sanoi.
Biden on kertonut jo maanantaina, ettei Yhdysvallat aio lähettää Ukrainaan sellaisia raketinheitinjärjestelmiä, joilla voitaisiin iskeä Venäjän puolelle.
CNN: Ainakin 243 lasta on kuollut Ukrainassa
Ainakin 243 lasta on kuollut ja 446 haavoittunut Ukrainassa Venäjän hyökättyä maahan helmikuun lopussa. Asiasta kertoo CNN:n mukaan Ukrainan syyttäjäviranomainen.
Lisäksi lähes kaksituhatta oppilaitosta on vaurioitunut ja 181 oppilaitosta on tuhoutunut täysin.
Ukrainan syyttäjäviranomaisen mukaan luvuista puuttuvat vielä tiedot niiltä alueilta, joissa käydään aktiivisia taisteluja.
Unicef puolestaan kertoi keskiviikkona 262 lapsen vahvistetusta kuolemasta ja yli 400 haavoittuneesta. Järjestön mukaan yli viisi miljoonaa lasta on humanitaarisen avun tarpeessa Ukrainassa.
YK:n ihmisoikeusjärjestö OHCHR:n mukaan Ukrainassa kuolee joka päivä keskimäärin yli kaksi lasta ja haavoittuu yli neljä.
Venäjä keskittää hyökkäystään Sjevjerodonetskiin
Britannian sotilastiedustelun mukaan Venäjä keskittää hyökkäystään vahvasti Luhanskin alueelle. Tiedustelukatsauksen mukaan toukokuun viimeisten päivien aikana taistelut Sjevjerodonetskin kaduilla voimistuivat venäläisten joukkojen lähestyessä kaupungin keskustaa.
Sotilastiedustelu arvioi keskiviikkoaamuna, että yli puolet kaupungista on todennäköisesti Venäjän joukkojen hallinnassa.
Institute for the Study of War -ajatushautomon mukaan Venäjän hyökkäyksen keskittäminen Sjevjerodonetskin kaupunkiin ja Donbassin alueelle luo Venäjälle haavoittuvuuden Hersonin alueella.
Sjevjerodonetsk ja naapurikaupunki Lysytshansk ovat olleet viimeinen osa Luhanskin aluetta, joka ei ole Venäjän hallussa.
Presidentti Zelenskyi sanoi tiistain myöhäisillan puheessaan ukrainalaisjoukkojen menestyneen Etelä-Ukrainan Hersonin ja Koillis-Ukrainan Harkovan alueella, mutta hyökkäyksen keskiössä on tällä hetkellä Itä-Ukrainan Sjevjerodonetsk, Lysytshansk ja Kurahove.
– Eturintaman tilannetta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Ei eniten huomiota herättävän ja kovimman taistelualueen näkökulmasta, vaan eturintamaa kokonaisuutena, Zelenskyi sanoi puheessaan.
-----
Lähteenä myös uutistoimisto AFP