Juhannusta ennen on luvassa kaksi EU-huippukokousta, joihin on jo nyt latautunut paljon odotuksia. EU-maiden puheenjohtajat kokoontuvat Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen ensi viikon alussa ja sen jälkeen normaalin aikataulun mukaisesti juhannusviikolla.
Odotukset liittyvät Ukrainan tukemiseen. EU-maat eivät ole vielä saavuttaneet sopua uusimmasta Venäjän-vastaisesta pakotepaketista, koska Unkari vastusta venäläisöljyn tuontikieltoa. Toiveena on, että sopu löytyisi ensi viikon huippukokoukseen mennessä.
Öljyn tuontikieltoa on pidetty varsin tymäkkänä toimena, koska öljykauppa Eurooppaan tuo Venäjälle niin paljon tuloja.
Ensimmäistä huippukokousta valmisteltiin maanantaina Brysselissä, kun euroooppaministerit kokoontuivat. Suomea tapaamisessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
Tuppuraisen mukaan pakotteista käydään tiivistä keskustelua muun muassa komission ja Unkarin välillä. On mahdollista, että päätös venyy huippukokoukseen asti.
– Toivon, että solmu aukeaa jo ennen sitä. Pakotteista sopiminen on tähän mennessä ollut eräänlainen EU:n yhtenäisyyden menestystarina. Viidestä pakotepaketista on kuitenkin kyetty sopimaan yksimielisesti ja ennennäkemättömän nopealla aikataululla, Tuppurainen sanoi kokouksen jälkeen.
– Jos tahtoa on, niin ratkaisut löytyvät.
Huippukokouksiin odotetaan myös painavaa keskustelua Unkarin rahallisesta tukemisesta sekä keinoista irtautua venäläisenergiasta.
Unkaria kuultiin jälleen oikeusvaltiohuolista
Unkaria ruodittiin eurooppaministerien kokouksessa pakotevastustelun lisäksi toisesta kulmasta, sillä kokouksessa pidettiin kuuleminen oikeusvaltiohuolista.
Kyseessä oli neljäs kerta, kun Unkaria kuullaan EU:n perussopimuksen artikla 7:n mukaisessa menettelyssä.
Tuppuraisen mukaan kuuleminen oli tällä kertaa hyvin perusteellinen, ja moni jäsenmaa käytti mahdollisuuden esittää kysymyksiä Unkarille. Tuppurainen kertoo tuoneensa puheenvuorossaan esiin seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja esittäneensä kysymyksen lehdistönvapaudesta Unkarissa.
Tuppuraisen mukaan lehdistönvapaus ja median toimintaedellytykset Unkarissa olivat teema, joka toistui useissa kysymyksissä.
– Kertoo siitä, että EU:ssa on tarve tukea vapaan ja riippumattoman median toimintaedellytyksiä.
Uusi piirre oikeusvaltiokeskustelussa oli Tuppuraisen mukaan tarve toimia venäläisten levittämää disinformaatiota vastaan.
– Joissain jäsenmaissa esiintyy venäläisiä narratiiveja niin, että niihin ei esitetä minkäänlaista kritiikkiä, Tuppurainen sanoi.
Äänioikeuden menettäminen epätodennäköistä
Unkariin on kohdistunut vakavia huolia korruptiosta ja EU-varojen väärinkäytöstä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa. Sen vuoksi komissio on tänä vuonna aloittanut oikeusvaltiomekanismin käytön Unkaria vastaan. Oikeusvaltiomekanismilla voidaan puuttua EU-varojen väärinkäyttöön.
Artikla 7:n mukainen menettely sen sijaan aktivoitiin jo vuonna 2018, kun Euroopan parlamentti katsoi, että on olemassa riski siitä, että EU:n perustana olevia arvoja loukataan Unkarissa.
Kurinpitomenettely voi johtaa äänioikeuden menettämiseen, mutta näin tuskin koskaan tapahtuu, koska sanktioista pitäisi päättää kyseinen jäsenmaa pois lukien yksimielisesti. Puola ja Unkari tukisivat todennäköisesti toisiaan ja estäisivät lopulta sanktiopäätöksen.
Myös Puolaa on kuultu artikla 7:n mukaisessa menettelyssä.