Kevättyöt ovat viikosta kymmeneen päivään myöhässä keskimääräisestä aikataulusta, kertoo Pro Agria kasvutilannekatsauksessaan.
Kevätkylvöt ovat edenneet viimeisen kahden viikon aikana hitaasti koko maassa. Pisimmällä ollaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, joissa kylvöistä on tehty noin 40 prosenttia.
– Vielä ollaan kuitenkin normaaleissa kylvöajoissa. Usein tässä vaiheessa suotuisilla alueilla ollaan kuitenkin jo kylvöjen loppuvaiheessa. Jos kylvöt yhä myöhästyvät ja ilmat eivät anna myöten, joudutaan siirtymään aikaisempiin kasvilajeihin ja -lajikkeisiin, kertoo Pro Agrian palvelukehityksen ja kasvintuotannon johtava asiantuntija Sari Peltonen STT:lle.
Peltosen mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kevätvehnästä, herneestä ja härkäpavusta jouduttaisiin siirtymään ohran ja kauran viljelyyn.
– Niillä on hieman heikompi satotaso, mutta viljelyvarmuus edellä mennään.
Sää hidastanut kasvua
Sateinen ja viileä toukokuu ovat hidastaneet kylvökauden alkua.
– Suomessa on alueita, joilla ei ole vielä päästy aloittamaankaan kylvöjä, koska on ollut märkää. Nyt toivotaan, että sää hieman lämpenisi ja säilyisi poutaisena, että kylvöt saataisiin tehtyä toukokuun aikana. Paras mahdollinen startti tämä ei ole kasvukaudelle ollut, Peltonen sanoo.
Epäsuotuisien sääolosuhteiden lisäksi satokauden alkua varjostavat Peltosen mukaan syyskasvien laajat talvituhot.
– Meillä oli ennätysmäärä syyskasveja kylvössä, mutta talvi oli niitä kohtaan aika raadollinen. Etenkin eteläisessä Suomessa on ollut hyvin merkittäviä ja poikkeuksellisen laajoja talvituhoja.
Venäjän hyökkäyssota tuntuu viljelijöiden kukkaroissa
Vallitseva maailmantilanne vaikuttaa myös suomalaisten maanviljelijöiden työhön. Tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, hinnat ovat nousseet merkittävästi, ja tiloilla katsotaan entistä tarkemmin, mihin kalliita tuotantopanoksia kohdennetaan, Peltonen kertoo.
– Toisaalta viljojen markkinahinnat ovat nousseet, ja se osin tasapainottaa tilannetta. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin katsottava myös ensi kasvukauteen eli vuoteen 2023. Ilmassa on uhkakuvia, että tuotantopanosten hinnat olisivat silloin nykyistäkin korkeammat.
Peltosen mukaan kotieläintiloilla esimerkiksi viljan ja palkokasvien korkeat hinnat vaikuttavat siihen, että rehukustannus nousee yli sen, mitä tilat saavat tuotteistaan.
Peruna myöhästynee, marjoja kesäkuun alkuun
Varhaisperunan istutukset on saatu pääosin tehtyä koko maassa. Perunan kasvu on viileyden vuoksi ollut kuitenkin hidasta, mikä todennäköisesti myöhästyttää uuden sadon tuloa kauppoihin.
Suuressa osassa maata mansikoiden kasvukausi on myöhässä viileiden säiden vuoksi.
Vadelman ja herukoiden kasvu on lähtenyt käyntiin. Mansikkaa ja myös vadelmaa saadaan myös tänä vuonna lakkiaisviikonlopuksi.
Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun lähes tavanomaisessa aikataulussa, mutta kevään viileä sää on jarruttanut kasvua.