Kuluttajien luottamus on romahtanut maaliskuussa, kertoo Tilastokeskus. Luottamusindikaattorin saldoluku on –10,5, kun se oli helmikuussa +0,5. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on –1,7.
Kuluttajien luottamus on ollut vuodesta 1995 alkaneen mittaushistorian aikana heikommalla tasolla vain huhtikuussa 2020 ja vuoden 2008 lopulla.
Kuluttajien talousluottamukseen ovat vaikuttaneet kriisien puhkeamiset. Nyt on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, huhtikuussa 2020 alkoi koronakriisi ja vuoden 2008 lopulla finanssikriisi.
– Kuluttajien odotukset etenkin Suomen taloudesta ovat äärisynkät, kirjoittaa Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kommentissaan.
Arviot ovat synkät erityisesti Suomen talouskehityksen suhteen. Saldoluku oli –31,0, kun helmikuussa se oli –3,1.
– Kenties kuluttajien tunnelma on tarpeettoman synkkä Suomen talouden osalta sotauutisten keskellä, Brotherus pohtii.
Kuluttajien arviot yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkenivät maaliskuussa rajusti mutta säilyivät kuitenkin keskimääräisellä tasolla.
Inflaatio-odotukset mittaushistorian korkeimmat
Inflaation kuluttajat odottavat nousevan yhä enemmän pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle. Odotus inflaatiosta vuoden kuluttua oli maaliskuussa korkein koskaan mittaushistoriassa 1995–2022.
Kuluttajien odotukset oman taloustilanteensa tulevasta kehityksestä heikkenivät selvästi, mutta arviot heidän tämän hetken taloustilanteestaan olivat keskiarvon tasolla. Kuluttajat pitivät omaa rahatilannettaan entistäkin parempana maaliskuussa. Työllisten eli palkansaajien ja yrittäjien omalla kohdallaan kokema työttömyyden tai lomautuksen uhka supistui aavistuksen.
Maaliskuussa kuluttajilla oli myös asunnon osto- tai rakentamisaikeita seuraavan vuoden ajalle yhä huomattavan paljon.
Yritysten toimintaympäristö muuttunut vaikeaksi
Myös elinkeinoelämän luottamus on heikentynyt maaliskuussa, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Luottamus talouteen on hiipunut kaikilla päätoimialoilla.
EK:n mukaan yritysten luottamuksen lasku ei kokonaisuutena ole läheskään samaa luokkaa kuin koronakriisin alussa, vaikka epävarmuus on hyvin suurta. Venäjän kauppaa käyville yrityksille tilanne on kuitenkin ollut hyvin vaikea.
– Yritykset ovat pystyneet jatkamaan liiketoimintojaan, mutta toimintaympäristö on muuttunut hyvin vaikeaksi kustannusten nousun ja materiaalien saatavuuden näkökulmasta, arvioi EK:n johtaja Sami Pakarinen tiedotteessa.
Luottamus pysyi laskusta huolimatta pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa. Sen sijaan vähittäiskaupassa luottamus putosi pitkäaikaisen keskiarvon alle.
– Vähittäiskaupassa luottamuksen alamäki jatkui varsin voimakkaana, jossa heijastuu varmasti kuluttajien kokema epävarmuus, Pakarinen sanoo.
Teollisuudessa tuotannon kasvun ennakoidaan hidastuvan
Vähittäiskaupassa myynnin määrä vähentyi helmikuun tasolta. Myyntiodotukset lähikuukausille ovat myös heikentyneet.
Teollisuudessa tuotannon ennakoidaan jatkavan kasvuaan lähikuukausien aikana, mutta tahdin ennakoidaan olevan aiempaa hitaampaa.
Rakennusteollisuudessa tilauskanta vahvistui helmikuun tasolta ja on yli tavanomaisen tason. Positiivinen vire alan työllisyyden suhteen on kuitenkin pysähtynyt.
Palvelualan yritykset arvioivat, että heikentyneestä suhdannekuvasta huolimatta myyntimäärät ovat lisääntyneet edelliskuukauteen nähden. Myös myyntiodotukset lähikuukausille ovat myönteiset.
-----
Juttua on korjattu klo 17.59: Koronakriisi alkoi keväällä 2020, ei 2010.