Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lintilä ei esittelisi Fennovoiman rakentamislupaa tällä hetkellä – Hanke ainakin lykkääntyy merkittävästi, hän sanoi STT:lle

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi eduskunnan kyselytunnilla, ettei hän voisi tässä tilanteessa esitellä valtioneuvostolle Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa. Rakentamislupa käsitellään työ- ja elinkeinoministeriössä, ja luvan myöntää hallitus.

– Ihan selkeää on, että tämän konfliktin seurauksena tämä hanke ainakin lykkääntyy merkittävästi, Lintilä totesi myöhemmin STT:lle.

– En näe tällä hetkellä sellaista kuvaa horisontissa, että pystyisin sitä valtioneuvostolle esittelemään. Vaikea kokonaiskuva tässä on. Meillä on eduskunnan päätös olemassa ja sitä tietysti kunnioitetaan, mutta kyllähän nämä kaikki asiat nyt ovat muuttaneet kokonaistilannetta.

Lintilän mukaan rakennuslupa tulee hänen pöydälleen sen jälkeen, kun Säteilyturvakeskus (STUK) on tehnyt oman arviointinsa. Ministerin mukaan lopullista lausuntoa on jo odotettu. Hän sanoi STT:lle, ettei ole ollut asiassa Fennovoimaan yhteydessä torstaina.

Hän kertoi eduskunnan kyselytunnilla, että reaktorin painesäiliöt tehdään Donetskissa. Lisäksi muutenkin kärjistynyt tilanne vaikuttaa siihen, ettei hän näe esittelymahdollisuutta.

– Joudun sanomaan esittelevänä ministerinä, lupaviranomaisena tietyllä tavalla, että en näe sitä näkymää, että voisin esitellä sitä valtioneuvostolle, Lintilä sanoi.

Hanke edellyttää rakennuslupaa

Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen venäläisen valtionyhtiö Rosatomin tuella herätti keskiviikkona huolta kansanedustajissa, kun eduskunta keskusteli ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Vihreiden Jenni Pitko kysyi kyselytunnilla torstaina, olisiko Suomen järkevintä irtautua hankkeesta.

Lintilän mukaan tällä hetkellä ei ole sellaista lakia, jolla Suomi voisi hankkeesta irtautua, mutta hän huomautti, että hanke edellyttää vielä rakentamislupaa.

– Kyseessä on yksityinen hanke, valtio ei ole siinä osallisena. Tämä sali on antanut luvan sille hankkeelle. Meillä ei ole mitään lakia, jolla voisimme irtautua tilanteesta, mutta sitten toisaalta tämä hanke edellyttää rakentamislupaa, ja tämä lupa on se kysymys, joka tällä hetkellä on ilmassa, Lintilä sanoi.

STT nosti julkisuuteen syksyllä puolustusministeriön kannan, jonka mukaan voimalahankkeesta tulisi tehdä riskianalyysi muun muassa siihen sisältyvien geopoliittisten riskien vuoksi.

Tällä hetkellä STUK laatii turvallisuusarviota hankkeen teknisestä toteutuksesta. Arvio edeltää rakentamisluvan käsittelyä.

Fennovoima: Suuri riski hankkeelle

Fennovoima tiedotti torstaina, että Venäjän invaasio Ukrainaan ja siitä johtuvat EU:n ja länsimaiden vastatoimet muodostavat suuren riskin Hanhikivi 1 -hankkeelle.

– Fennovoima tiedostaa, että meneillään oleva konfliktitilanne voi vaikuttaa Hanhikivi 1 -hankkeeseen. Mikäli vaikutuksia on, pyrimme lieventämään niitä mahdollisimman paljon, yhtiö sanoi tiedotteessaan.

Fennovoima totesi myös, että se seuraa tilannetta tarkasti, eikä tässä vaiheessa voi kommentoida tarkemmin.

– Olemme hyvin pahoillamme ja surullisia tapahtumista ja tilanteesta Ukrainassa. Alueella on paljon työntekijöidemme läheisiä ja ajatuksemme ovat heidän luonaan.

"Venäjään ei voi luottaa"

Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi kyselytunnilla, että hyökkäys Ukrainaan tulee muuttamaan Eurooppaa pysyvästi.

– Tällaista on mahdotonta antaa anteeksi. Venäjään ei voi luottaa. Suomi on reagoinut tähän oikein, Sipilä sanoi.

Sipilä toisaalta arvioi, että kriisi tulee sotkemaan taloutta. Hän varoitti, että se tulee nostamaan kaasun, öljyn ja sähkön hintaa, mikä esimerkiksi syventää edelleen maatalouden kustannuskriisiä.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoi jo alkuiltapäivästä STT:lle, että Venäjä on aloittanut torstaina provosoimattoman ja suunnitellun hyökkäyssodan Euroopan maantieteellisessä keskipisteessä. Hän sanoo toivovansa, että asian mittasuhteet historiallisessakin valossa aukenevat ihmisille.

– Tämä pakottaa myös arvioimaan uudelleen sitä, minkälainen neuvottelukumppani Venäjä on, Halla-aho sanoi STT:lle.

Halla-ahon mielestä näyttää siltä, että Venäjän johto on tällä hetkellä täysin pidäkkeetön.

– Se on rikollinen paitsi moraalisesti myös kansainvälisen lain silmissä.

Oppositio vaati kovempia pakotteita

Suuret oppositiopuolueet kaipasivat eduskunnan kyselytunnilla tiukempia pakotteita Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan.

Suullisen kyselytunnin avannut Halla-aho sanoi, että Venäjä voidaan pysäyttää vain Venäjän sisältä, jolloin pakotteiden pitäisi osua eliitin ohella tavallisten ihmisten elämään.

– Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi yleiset matkustusrajoitukset Venäjän kansalaisille tai lentoliikenteen rajoittaminen tai lopettaminen, Halla-aho sanoi.

Kysymykseen vastanneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan tavallisten kansalaisten elämän vaikeuttamista ei ole kuitenkaan pidetty lähtökohtana pakotteita säädettäessä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puolestaan penäsi, tukeeko Suomi osana EU:ta kovimpia mahdollisia pakotteita Venäjän presidentti Vladimir Putinia ja hänen hallintoaan vastaan. Hänen mukaansa näihin sisältyisi esimerkiksi Venäjän sulkeminen ulos kansainvälisestä järjestelmästä.

Orpo vetosi myös, että Ukrainaa autettaisiin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Hän sanoi, että Suomen pitää auttaa Ukrainaa tavalla, jolla haluaisimme itseämme autettavan.

– Suomen ja EU:n on annettava kaikki mahdollinen, poliittinen, taloudellinen ja puolustuksellinenkin tukensa Ukrainalle, Orpo sanoi.

– Meidän tulee ja me olemme valmiit maksamaan sen hinnan, minkä se tuo tullessaan.