Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Haavisto: EU:n vastaus tulee olemaan nopea, vahva ja koordinoitu, jos Venäjä ryhtyy uusiin toimiin Ukrainassa

Jos Venäjä nyt ryhtyy uusiin laajoihin sotilaallisiin toimiin Ukrainassa, EU:n vastaus tulee olemaan nopea, vahva ja koordinoitu, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi vihreiden puoluevaltuuskunnalle lauantaina pitämässään puheessa.

Haaviston mukaan Suomi ja EU tukevat vahvasti Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

Haaviston mukaan Venäjä haastaa toiminnallaan kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja Euroopan turvallisuuden perustana toimivia sopimuksia.

– Venäjä haluaa paluuta aikaan jota ei enää ole. Etupiiriajattelu ei kuulu nykypäivään. Jokaisella valtiolla on suvereeni oikeus päättää omasta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikastaan, Haavisto sanoi.

Haavisto piti puheensa etäyhteyden välityksellä Saksasta, missä hän osallistuu Münchenin turvallisuuskonferenssiin, johon osallistuvat myös presidentti Sauli Niinistö ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Haavisto painotti puheessaan myös sitä, että Euroopan maiden on vähennettävä riippuvuuttaan fossiilisesta energiasta ja näin ollen myös Venäjästä.

– Se on perusteltua niin ilmaston kuin energiaturvallisuuden näkökulmasta, Haavisto sanoi.

"Asevientisaarto tukisi hyökkääjää"

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sallisi sotatarvikkeiden viennin Ukrainaan.

Suomen periaatteena on perinteisesti ollut se, ettei se vie aseita konfliktialueille. Halla-ahon mukaan Suomen linjaus on periaatteen tasolla hyvä, mutta Ukrainan tapauksessa problemaattinen.

– Kun kyse on hyökkäyksen uhan alla olevasta maasta tai hyökkäyksen kohteena olevasta maasta, tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa, vaan se on lähinnä tukea sille hyökkääjälle, Halla-aho sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

– Se on aivan toinen kysymys, että minkälaisia mahdollisuuksia Suomella käytännössä on toimittaa erilaista tukea Ukrainalle, mutta mielestäni tämä periaate ei aivan sovellu tähän tilanteeseen, Halla-aho jatkoi.

Halla-ahon mukaan on myönteistä, että asevientiasiasta on herännyt keskustelua Suomessa viime aikoina.

– Muistaakseni ulkoministeri Haavistokin on todennut sen, että tähän voi liittyä tiettyä moraalista problematiikkaa, tämän linjauksen kirjaimelliseen tulkintaan tällaisessa tilanteessa.

EU:n selän taakse piiloon

Halla-aho arvioi, että Venäjän mahdollisen hyökkäyksen tapahtuessa Ukraina jäisi sotilaallisesti yksin, etenkin kun millään maalla ei ole mitään sopimuksiin perustuvaa velvoitetta lähettää joukkojaan Ukrainan avuksi.

Halla-ahon mielestä paras tapa ehkäistä ennalta Venäjän hyökkäystä olisi Ukrainan puolustusvalmiuden parantaminen.

– Pidän Ukrainan mahdollisuuksia puolustautua ja luoda uskottava pelote aivan hyvinä, mutta Ukraina tarvitsee tietysti sekä diplomaattista tukea että materiaalista apua, ja nämä ovat sellaisia tuen muotoja, joita Euroopan maat voivat hyvin toteuttaa osallistumatta varsinaisiin sotatoimiin, Halla-aho sanoi.

Halla-ahon mukaan Suomen jäsenyys EU:ssa on Ukrainan vaikea tilanne huomioonottaen hyvä asia, sillä nyt Suomi voi paeta EU:n selän taakse eikä joudu muodostamaan hankalassa asiassa itsenäistä kantaa.

– Olisi Suomelle hankalampi tilanne, jos Suomi ei olisi osa Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaan se joutuisi täysin itsenäisenä agenttina olemaan tavallaan lännestä ja idästä tulevan painostuksen puristuksessa, Halla-aho arvioi.