Valtiokonttori on päättänyt jättää tänä vuonna nostamatta noin kahdeksan miljardia euroa tämän vuoden budjettiin kirjatusta 11,7 miljardin nettolainanottotarpeesta. Valtio ottaa siten tänä vuonna uutta velkaa noin 3,7 miljardin euron edestä.
Syitä arvioitua pienempään velanottotarpeeseen on useita. Yksi tekijä on valtion kassa, joka jää tämän vuoden lopussa noin 2,5 miljardia pienemmäksi kuin viime vuoden lopussa. Osa velanoton tarpeesta tulee toisin sanoen katettua edellisenä vuonna valtion kassaan kertyneellä velalla. Viime vuonna valtiokonttori kasvatti kassaa varautuakseen koronakriisistä syntyviin yllättäviin menoihin.
Lisäksi arvio tänä vuonna toteutuvien tulojen ja menojen erotuksesta poikkeaa budjetoidusta noin 5,5 miljardia euroa. Tähän vaikuttavat budjetin siirtomäärärahat, jotka ovat käytettävissä useamman vuoden ajan.
Tarkempia tietoja nettolainanoton pienentymiseen saadaan helmikuussa, kun valtion alustavat tilinpäätöstiedot valmistuvat.
Valtiovarainministeriö huomauttaa tiedotteessaan, ettei pienentynyt velanottotarve muuta talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pitkän aikavälin haasteita. Muutos ei myöskään suoraan vaikuta tavoitteeseen taittaa julkisen velkasuhteen kasvu 2020-luvun puolivälissä. Sekä valtion että koko julkisen talouden velkasuhteet jatkavat kasvuaan keskipitkällä aikavälillä.
Nettovelanoton pienentyessä jää valtion ja julkisen talouden velkasuhde noin 3,5 prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin mitä valtiovarainministeriö arvioi syksyn talousennusteessaan. Syyskuun lopulla julkaistun katsauksen mukaan Suomen julkisen talouden velka olisi tänä vuonna 71,2 prosenttia. Ministeriö julkaisee seuraavan kokonaistaloudellisen ennusteensa 20. joulukuuta.