Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

THL: Suomessa tutkitaan kahta koronatapausta, joita epäillään uudeksi omikronmuunnokseksi

Suomessa tutkitaan kahta koronatapausta, joita epäillään uudeksi omikronmuunnokseksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo. Paikalliset viranomaiset ovat määränneet sairastuneet eristykseen ja kartoittaneet heidän kontaktinsa, THL:n tiedotteessa sanotaan.

Molemmissa tapauksissa tartunnan saaneella henkilöllä on ollut kontakti ulkomaille. THL ei paljasta, mistä maista on kyse ennen kuin varmistuu, onko kyseessä omikronmuunnos vai ei.

– Päätimme olla mainitsematta maita vielä tässä vaiheessa, koska kyseessä on vasta epäily, johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra THL:stä sanoo.

– Kerromme maat kyllä sitten, kun varmistuu, ovatko näytteet omikronia vai eivät.

THL ei myöskään kerro, missä päin Suomea mahdolliset omikronmuunnoksen kantajat ovat tai missä heidät on testattu. Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Husista kertoi aiemmin maanantaina Twitterissä , että Husin alueella kuluneen viikon aikana tehdyistä rajavalvontatesteistä yksi olisi ollut S-geeninegatiivinen. Lehtosen mukaan kyseinen näyte olisi otettu viime perjantaina.

Sekvensointi kestää alle viikon

PCR-testeillä otetuissa kahdessa näytteessä on havaittu viruksen S-geenissä oleva deleetio, mikä viittaa Savolainen-Kopran mukaan siihen, että kyseessä on jokin muu kuin vallitseva deltavariantti.

– Deleetio tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että viruksen S-geenistä puuttuu muutama aminohappo. Tämän perusteella on mahdollista erottaa osa linjoista deltavariantista. Tiedossa on omikronin lisäksi muitakin linjoja, joissa samaa deleetiota esiintyy, Savolainen-Kopra selittää.

Asian varmistamiseksi näytteet täytyy ensin kuitenkin sekvensoida, mikä vie muutamia päiviä.

– Alle viikko siinä menee, jos ensimmäiset analyysit onnistuvat. Analyysi tehdään nopeammalla menetelmällä, jossa sekvensoidaan pelkkä S-geeni, Savolainen-Kopra toteaa.

– Laajempi analyysi tehdään sitten myöhemmin. Siinä määritetään koko genomisekvenssi, ja se kestää pidempään.

Riskimaatietoa kysytään vaihtokenttien kautta maahan tulevilta

Terveysturvatoimista rajanylityspaikoilla, satamissa ja lentokentillä vastaavat kunnat. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on tehty lauantaista alkaen testejä ja karanteenimääräyksiä eteläisen Afrikan maissa olleille.

Lauantaina testejä tehtiin kuusi ja sunnuntaina 23. Vantaan tartuntataudeista vastaava lääkäri Kirsi Valtonen kertoi, että hänen tietoonsa ei ole tullut, että lentoasemaan testeissä olisi tähän mennessä noussut epäilyjä uudesta omikronmuunnoksesta.

– Testauskapasiteetti meillä riittää. Suurempi haaste on, että emme pysty kaikilta maahantulijoilta kysymään riskimaatietoa, koska maahan saapuvia on niin paljon.

Kyselyjä onkin Valtosen mukaan kohdennettu tiettyjen vaihtokenttien kautta Suomeen tuleviin matkustajiin. Maanantaina tarkempaan kyselyyn otettiin Tukholmasta, Frankfurtista ja Amsterdamista tulleita matkustajia.

– Lisäksi kaikilta, jotka päätyvät meidän normiprosessissa pistokoemaiseen tarkastukseen, on kysytty (riskimaatietoa).

Rajavartiolaitos puolestaan kysyy riskimaatietoa Schengen-alueen ulkopuolelta tulevilta matkustajilta.

Suomeen ei suoria lentoja riskialueilta, eikä lupia myönnetä

Suomeen ei tule suoria lentoja eteläisen Afrikan riskialueilta, eikä lupia tällaisille lennoille tässä vaiheessa myönnetä, sanoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedotteessa.

Virasto kertoo, että se voi EU-komission suosituksen mukaisesti myöntää poikkeusluvan yksittäiselle ambulanssilennolle, rahtilennolle, siirtolennolle, humanitaariselle lennolle sekä kotiutuslennolle.