Moni unohtaa käyttää työnantajalta saamansa liikunta- tai kulttuuriedun

Työnantajat voivat tarjota työntekijöilleen liikunta- ja kulttuurietua vuosittain verovapaasti enintään 400 eurolla työntekijää kohti. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Suomalaisten työnantajien työntekijöilleen tarjoamia liikunta- ja kulttuurietuja on näillä näkymin jäämässä tänäkin vuonna miljoonien eurojen edestä käyttämättä. Työhyvinvointipalveluihin erikoistuneen Smartumin kesäkuussa tekemän asiakaskyselyn perusteella yksi syy nousee yli muiden: vajaa kolmasosa edun käyttämättä jättäneistä työntekijöistä oli yksinkertaisesti unohtanut koko asian, kertoo Smartumin toimitusjohtaja Kristiina Lindh.

– Myös muutama muu syy toistui: etuja ei voi käyttää siten kuin haluaisi, ei keksitä, mihin niitä voisi käyttää tai ei ole aikaa käyttää niitä, Lindh toteaa.

Kyselyyn vastasi 30 900 sähköisten Smartum-etujen käyttäjää. Smartumin tuotteita ovat esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelit, joilla voi maksaa esimerkiksi kuntosalimaksuja ja elokuvalippuja.

Vastaajilta kysyttiin myös, mihin he aikovat etujaan käyttää koronatilanteen helpotettua. Suurin mielenkiinto kohdistui teattereihin, konsertteihin, elokuviin, kuntosaleihin ja uimahalleihin.

Etuja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla

Työnantajat voivat tarjota työntekijöilleen liikunta- ja kulttuurietua vuosittain verovapaasti enintään 400 eurolla työntekijää kohti. Eduilla voidaan maksaa liikunta- ja kulttuuriharrastuksia niissä toimipisteissä, jotka hyväksyvät edun maksuvälineeksi.

Smartumin keväällä 2021 teettämän bränditutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista työnantajista tarjoaa työntekijöilleen liikunta- tai kulttuurietuja. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 104 vähintään 20 henkilöä työllistävää yritystä. 69 prosenttia yrityksistä toimi yksityisellä ja 31 prosenttia julkisella sektorilla.

Sähköisiä liikunta- ja kulttuuripasseja tarjoavan Epassin johtaja Tommy Sarja kertoo, että tutkimusten perusteella suomalaiset työnantajat tarjoavat liikunta- ja kulttuurietuja työntekijöilleen suurin piirtein yhtä paljon julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Liikunta nousi kulttuurin ohi pandemian myötä

Viime vuonna Smartumin liikunta- ja kulttuurietuja jätettiin selvästi tavallista enemmän käyttämättä. Tänä vuonna etuja on käytetty ja jätetty käyttämättä lähes saman verran kuin vuosina ennen pandemiaa. Lindh uskoo, että moni aikoo vielä hyödyntää liikunta- ja kulttuurietunsa loppuvuoden aikana.

– Etujen käyttömahdollisuudet ovat paremmat kuin pitkään aikaan rokotuskattavuuden noustua ja koronarajoitusten poistuttua.

Tommy Sarjan mukaan Epasseja on käytetty ahkerasti myös korona-aikana, mutta käyttötavoissa on tapahtunut selkeitä muutoksia: passeilla on maksettu erityisesti liikuntapalveluja ja pääosin netissä tapahtuvia liikuntatunteja ja -valmennuksia. Verkkoliikuntapalvelujen tarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut pandemian myötä.

Myös Smartumin etuja on käytetty korona-aikana selvästi enemmän liikunta- kuin kulttuuriharrastuksiin. Kulttuurietujen käyttö palautui normaalille tasolle tänä kesänä, kun kulttuuritapahtumia koskevia rajoituksia lievennettiin.

– Kulttuuriedulla on aiemmin voinut maksaa vain fyysisiä käyntejä kulttuuritapahtumissa. Teimme tästä vetoomuksen kulttuurialan toimijoiden kanssa viime vuoden lopulla, ja tänä kesänä vahvistui lakimuutos, jonka seurauksena myös livestream-tapahtumat kuuluvat kulttuuriedun piiriin. Tämä on lisännyt kulttuuriedun käyttömahdollisuuksia – rajoituksista riippumatta, Lindh kertoo.

Suurin osa eduista on sähköisessä muodossa

Suomessa käytetään kahdenlaisia liikunta- ja kulttuurietuja: ennakkoon lunastettavia etuja – kuten perinteiset liikunta- ja kulttuurisetelit – sekä sähköisiä etuja. Nykyään suurin osa kaikista liikunta- ja kulttuurieduista on sähköisessä muodossa, sanoo Lindh.

Lindhin mukaan Smartumilla sähköisessä muodossa olevat edut palautuvat viimeisen käyttöpäivän jälkeen työnantajan Smartum-tilille, josta työnantaja voi jakaa ne seuraavana vuonna uudelleen työntekijöilleen.

– Setelimuodossa olevat edut eivät palaudu työnantajille, vaan ne jäävät seteleitä myyville yrityksille, minkä takia suosittelemme asiakkaille sähköisten etujen tilaamista, Lindh toteaa.

Smartum myy liikunta- ja kulttuurietuja vuosittain useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta. Setelimyynnin osuus on laskenut vuosi vuodelta, ja tällä hetkellä se on noin 15 prosenttia kokonaismyynnistä. Smartumin setelimuodossa olevista liikunta- ja kulttuurieduista jää vuosittain muutama prosentti käyttämättä.

Epassin suosio on noussut vuosi vuodelta työnantajien keskuudessa, kertoo Tommy Sarja. Epassilla saldot nollataan vuodenvaihteessa ja käyttämätön osuus siirtyy sellaisenaan seuraavalle vuodelle, jolloin työnantaja voi jakaa edut uudelleen eteenpäin.

– Liikunta- ja kulttuurietuja ostavien työnantajien kannattaa olla myös sähköisten etujen kanssa tarkkana siinä, että käyttämättä jääneet edut varmasti palautuvat kokonaisuudessaan myös työntekijöille, jos niihin liittyy esimerkiksi jonkinlaisia omakustannusosuuksia, Sarja huomauttaa.

Kommentoi

Mainos: Itä-Savo

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Palvelut

Ruokapaikka