Suojelupoliisin mukaan Suomi kiinnostaa edelleen erityisesti Kiinaa ja Venäjää, myös suomalaisiin päättäjiin pyritään vaikuttamaan – "Toiminta on hyvin suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja toteuttamistapoja on laaja kirjo"

Suojelupoliisin mukaan Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti yhä erityisesti Venäjää ja Kiinaa. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Johanna Latvala / STT

Suomeen kohdistuu jatkuvia valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, kerrotaan suojelupoliisin (supo) tuoreessa kansallisen turvallisuuden katsauksessa. Suomeen kohdistuu myös perinteistä henkilötiedustelua, ja ulkomaisen tiedustelun ja vaikuttamisen uskotaan jatkuvan laajamittaisena.

– Olemme onnistuneet havaitsemaan näitä kybervakoiluyrityksiä ja useimmiten torjumaan niitä, jolloin vahingot ovat jääneet vähäisiksi. Käytännössä kuitenkin kaikkien yritysten torjuminen on erittäin hankalaa ja vaatisi niin kattavaa valvontaa, ettei sellainen ole mahdollista Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa, kertoo supon erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki.

Hän painottaa, että yritysten, organisaatioiden ja yhteisöjen olisi tärkeää pitää tietoturvakäytännöt ajan tasalla, jotta helpot tunkeutumisyritykset pystyttäisiin torjumaan ja tunnetut haavoittuvuudet sulkemaan sitä kautta.

Päättäjiin pyritään vaikuttamaan

Supon mukaan Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti edelleen erityisesti Venäjää ja Kiinaa. Supon mukaan itsevaltaiset valtiot pyrkivät vakoilemalla hankkimaan tietoa päätöksenteon tueksi ja vaikuttaakseen vakoilun kohteena olevien päättäjien toimintaan.

– Niiden valtioiden osalta, jotka Suomeen tällaista tekevät, on laiton tiedustelu-, vakoilu- ja vaikuttamistoiminta hyvin suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja toteuttamistapoja on hyvin laaja kirjo. Me seuraamme tätä ilmiötä ja pyrimme kertomaan esimerkiksi päättäjille, heidän lähipiirilleen tai muille toimijoille, jos tällaista havaitsemme. Pyrimme nostamaan tietoisuutta, jotta ihmiset tunnistavat, kun joutuvat tällaisen vaikuttamisyrityksen kohteeksi, kertoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Pelttarin mukaan vaikuttamisyrityksiä voi kohdistua myös tavallisiin kansalaisiin.

– Siinä voi olla taustalla laajamittaista vaikuttamista, yleiseen mielipiteeseen pyritään vaikuttamaan yleisön myötä. Periaatteessa tällainen on mahdollista, mutta kansainvälisestikin on viime vuosina kiinnitetty huomiota, että suomalaisten medialukutaito ja muu on varsin hyvää. Eli maaperä ei ole yhtä otollinen tällaisille vaikuttamisyrityksille kuin joissain muissa maissa, joissa koulutus- ja lukutaito ei ole yhtä hyvällä tasolla.

Suomen yhteydet EU:hun ja Natoon kiinnostavat

Supon mukaan globaali vastakkainasettelu kasvattaa autoritaaristen valtioiden tarvetta hankkia Suomesta salaista tietoa samalla kun se lisää piittaamattomuutta Suomen suvereniteettia kohtaan.

– Suomessa kiinnostavat tietenkin maantieteellinen sijainti, yhteydet Euroopan unioniin ja Natoon sekä korkea teknologia, Pelttari sanoo.

Kybervakoilulla voidaan pyrkiä hankkimaan tuotekehitystietoa, tavoitteena parantaa itsevaltaisten valtioiden ja niiden yritysten asemaa globaalissa kilpailussa. Supon mukaan Suomessa tällaista tietoa on saatavilla ennen muuta yksityisistä yrityksistä, mutta myös korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.

– Suomessa nämä asiat on otettu vakavasti, mutta niitä on totuttu katsomaan vähän suppeammin. Matkapuhelinteknologiassa eivät tällaiset globaalit seikat olleet arvioissa 20 vuotta sitten, mutta 5g:n myötä joudutaan ottamaan tällaisetkin asiat huomioon, Pelttari kertoo.

Supo arvioi, että vaikka Suomessa on hyvä tietoturvakulttuuri, on todennäköistä, että jokin suomalainen yritys tai julkishallinnon organisaatio joutuu rikollisen kiristyshaittaohjelman uhriksi, ja sillä voi olla kansallista turvallisuutta uhkaava vaikutus.

Terrorismin uhka-arvio säilyy samalla tasolla

Terrorismin uhkan arvioidaan säilyvän lyhyellä aikavälillä todennäköisesti neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut.

– Totta kai tässä taustalla on monia tekijöitä, mutta perusuhkataso on edelleen sama kuin se on ollut vuodesta 2017 lähtien, Pelttari sanoo.

Merkittävimmän terrorismin uhkan aiheuttajiksi Suomessa nimetään äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat henkilöt ja pienryhmät.

Supon mukaan terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on pysynyt ennallaan noin 390:ssa. Kohdehenkilöillä on laajoja keskinäisiä verkostoja ja yhteyksiä ulkomaisiin terroristisiin toimijoihin.

Pelttarin mukaan kohdehenkilöiden listalle tulee ja siltä poistuu koko ajan ihmisiä.

– Tälle listalle ei päädy minkään yksittäisen viestin tai tykkäyksen perusteella, vaan tälle listalle päätyneillä henkilöillä on konkreettisia liittymiä kansainväliseen terrorismiin. He tekevät tukitoimintaa tai ovat jotenkin konkreettisesti tekemisissä kansainvälisen terrorismin kanssa, eivät vain sympatisoi niitä.

Talebanin valtaannousulla ei välittömiä vaikutuksia Suomeen

Radikaali-islamistiset toimijat ovat pitäneet Talebanin valtaannousua Afganistanissa voittona, mutta supon arvion mukaan tapahtumilla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen terrorismitilanteeseen.

Suojelupoliisi oli mukana arvioimassa Suomeen Afganistanista evakuoitavia ihmisiä.

– Tässä oli aika vähän aikaa käytettävissä, mutta me arvioimme, että näiden ryhmien evakuoinnista ei muodostu Suomelle erityistä turvallisuusuhkaa, Pelttari kertoo.

Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos Afganistanista saapuu Eurooppaan runsaasti turvapaikanhakijoita.

– Siinä mielessä on sama tilanne kuin 2015–2016. Tuolloin totesimme, että jos turvapaikanhakijoita tulee runsaasti maista, joissa on voimakkaita terroristijärjestöjä, täytyy heitä ja heidän muodostamaansa uhkaa arvioida yksilöllisesti. Silloinkin totesimme, että sitä ei voi sulkea pois, että terroristijärjestöt pyrkisivät hyödyntämään näitä virtoja soluttautumalla niihin.

Terrori-iskun uhkaa ei voi sulkea pois Suomessa

Supo arvioi yksittäisten henkilöiden tai pienryhmien olevan kiinnostuneita terrori-iskun tekemisestä Suomessa. Supon mukaan Suomeen palaa todennäköisesti lisää ihmisiä Syyrian ja Irakin konfliktialueelta, mikä mahdollisesti vahvistaa radikaaleja verkostoja Suomessa ja Euroopassa.

Kansainvälisesti merkittävimmät radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat supon mukaan yhä Isis ja al-Qaida. Supon mukaan on todennäköistä, että ne inspiroivat yksittäisiä toimijoita iskuihin myös Euroopassa.

Suojelupoliisin mukaan Suomessa radikaali-islamistinen terroristinen toiminta on pääosin tukitoimintaa, kuten rahoitusta sekä propagandan ja radikaalin ideologian levittämistä, mutta myös iskut ovat mahdollisia.

Myös äärioikeistolaisten terrori-iskujen kerrotaan olevan mahdollisia länsimaissa, eikä iskun mahdollisuutta voida sulkea pois Suomessakaan. Supon kerrotaan saaneen viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta viime vuosina.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka