Uusia koronatartuntoja tänään 93 – epidemiatilanne parantunut kaikissa ikäryhmissä, ulkomailta tuotujen tartuntojen osuus kasvanut

Ilmaantuvuusluku on laskussa kaikissa ikäryhmissä, kertoi ylilääkäri Otto Helve (oik.) THL:stä viikoittaisessa tilannekatsauksessa. Torstaina raportoitiin 93 uutta koronavirustartuntaa. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Anniina Luotonen, Kai Jääskeläinen, Elias Peltonen / STT

Suomessa raportoidaan tänään 93 koronatartuntaa, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriö (STM) viikoittaisessa katsauksessaan. THL:n mukaan ilmaantuvuusluku on kahden viikon ajalta 29 sataatuhatta ihmistä kohden. Ilmaantuvuusluku on laskussa kaikissa ikäryhmissä, kertoi ylilääkäri Otto Helve THL:stä viikoittaisessa tilannekatsauksessa.

Vaikeimmassa eli leviämisvaiheessa on enää kolme sairaanhoitopiiriä: Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Ne ylittävät vain kevyesti leviämisvaiheen 50 tapauksen rajan.

Sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden määrä on laskenut. Sairaanhoitopiirien eilisten ilmoitusten mukaan sairaalahoidossa on yhteensä 58 koronapotilasta. Heistä oli perusterveydenhuollon osastoilla 12, erikoissairaanhoidon osastoilla 39 ja tehohoidossa 7 potilasta. Kuukauden aikana potilasmäärät ovat jatkuvasti pienentyneet ja uusien erikoissairaanhoidon tapausten määrän ennustetaan edelleen laskevan ensi viikolla.

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin liittyviä kuolemia oli eiliseen mennessä raportoitu yhteensä 964.

– Vaikka yksi rokotus suojaa melko hyvin, vasta kaksi rokotusta suojaa kunnolla. Tämän vuoksi tiedämme, että vakavan koronataudin vuoksi sairaalahoidolle on yhä tarvetta Suomessa, kertoo STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Hänen mukaansa sairaalahoidon tarpeen ei ennusteta laskevan kesällä täysin olemattomiin, varsinkaan HUS-alueella.

Koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuu keskimäärin yksi potilas päivässä.

Ulkomailta peräisin olevien koronatartuntojen osuus kasvanut

Ulkomailta saatujen koronatartuntojen osuus kaikista tartunnoista on kasvanut. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla koronatartunnoista 16 prosenttia tuli ulkomailta, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö viikoittaisessa katsauksessaan. Ulkomailta peräisin olevien tartuntojen osuus on kaksinkertaistunut.

STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki selitti ulkomailta tuotujen tartuntojen isompaa osuutta sillä, että tautitilanne on Suomea huonompi laajalti monissa maissa.

Esimerkiksi jalkapallon EM-kisojen kannalta tärkeässä Pietarissa ilmaantuvuusluku on viimeisimpien tietojen mukaan yli 200 sataatuhatta ihmistä kohden.

Osalla alueista päättyy niin sanottu "tanssi- ja laulukielto"

Epidemian kehittymistä Suomessa pyritään yhä hillitsemään tietyillä rajoituksilla, vaikka rajoituksia on osittain purettu, kertoo STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Ravintoloiden rajoituksia on kevennetty vaiheittain perustason sekä kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla. Esimerkiksi niin sanottu ”tanssi- ja laulukielto” päättyy perustason sekä kiihtymisvaiheen alueilla.

Varhila neuvoo harkitsemaan matkustamista huolellisesti ja lisää, että tautitilanne eri maissa ja alueilla on hyvä tarkistaa ennen matkustuspäätöstä.

Varhila korostaa kotimaan roolia kesän matkustamisessa.

– Matkustelu kuuluu kesään, mutta nyt voisi harkita, olisiko se matkakohde kuitenkin kotimaassa, toteaa Varhila.

EU:n yhteinen koronatodistus saadaan Suomessa käyttöön heinäkuun puolivälissä, arvioi Varhila. Todistuksesta on nähtävissä negatiivisen koronatestin tulos, rokotetodistus tai todistus mahdollisesti sairastetusta koronavirustaudista kuuden kuukauden aikana.

Suomessa lähes 49 prosenttia saanut koronarokotteen

Suomessa koronavirusrokotteen ensimmäisen annoksen on saanut noin 2,71 miljoonaa ihmistä, kertoo THL. Rokotettujen määrä on kasvanut eilisestä noin 30 500 ihmisellä.

Koronarokotteen toisen annoksen on saanut lähes 660 000 ihmistä.

Rokotuskattavuus on ensimmäisen annoksen osalta 48,8 prosenttia ja toisen annoksen osalta 11,9 prosenttia.

Nuoria ikäryhmiä rokotetaan eri tahtiin alueiden väestörakenteen vuoksi

Epäsuhta ikäryhmien rokotustahdissa eri puolilla Suomea johtuu kuntien väestörakenteesta, mutta nämä erot lopulta tasaantuvat, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Esimerkiksi Vantaalla siirrytään pian rokottamaan 20–24-vuotiaita, kun samaan aikaan naapurikunnissa Helsingissä ja Espoossa rokotetaan 30-vuotiaita ja sitä vanhempia.

Lisäksi esimerkiksi Lahdessa kaikki 16 vuotta täyttäneet voivat varata ajan koronarokotukseen.

Helsingin kaupungilta on arvioitu, että 16–25-vuotiaat helsinkiläiset voivat joutua odottamaan ensimmäisen koronarokotteen saamista syksyyn asti.

– Erot johtuvat siitä, että on hyvin vaikea arvioida ihmisten innostusta ensimmäisen rokotteen ottamiseen niissä kunnissa, joissa on paljon iäkkäitä henkilöitä. Tällä hetkellä valtaosa kuntiin menevistä rokotteista menee iäkkäiden henkilöiden toisen annoksen antamiseen, kertoo Kontio.

Kontio arvelee, että väestörakenteeltaan nuoremmissa kunnissa nuoremmat ikäryhmät ovat myös nopeammin rokotusvuorossa.

– Jossain vaiheessa nämä erot tasaantuvat, Kontio toteaa.

Sairaanhoitopiirien sisällä pyritään kuitenkin tasa-arvoon rokotustahdissa.

– Olen pyytänyt sairaanhoitopiiritasolla katsottavaksi, että kunnat piirien sisällä olisivat suunnilleen samassa rokotustahdissa, sanoo Kontio.

--

Uutista korjattu kello 13.24: STM korjaa infon tietoja. Koronatartunnoista 16 prosenttia tuli ulkomailta kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ei toukokuun viimeisellä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka