Kaaharit ja vaaralliset ohitukset aiheuttavat monessa suomalaisessa pelkoa liikenteessä, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Liikenneturvan teettämässä kyselyssä kerättiin tietoa suomalaisten liikenteeseen liittyvistä peloista.
Yksittäisen kuljettajan näkökulmasta ajonopeuden noston vaikutukset ovat selkeitä.
– Jos jatkuvasti pyrkii ajamaan muuta liikennettä nopeammin, nopeuttaan joutuu pumppaamaan sekä kiinni ajettavan jonon että kameravalvonnan takia. Myös tarve ohittamiselle kasvaa, mikä lisää ohituksessa tapahtuvien virhearviointien tai muiden ajovirheiden riskiä, sanoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen tiedotteessa.
Vauhti ja riskinotto näkyvät myös onnettomuustilastoissa.
– Tilastojen valossa ulkopuoliset tekijät vaarantavat autoilijoita tai matkustajia harvemmin. Kohtalokkaita suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia on paljon enemmän. Näiden taustalla on usein liian kovaa nopeutta tai tyhmänrohkeaa riskinottoa. Eli auton hallinta menetetään, kun vauhtia on liikaa tai vaarallisen ohituksen päättää vastaantuleva auto, Liikenneturvan yhteyspäällikkö lisää.
Kaahaaja ei voita aikaa
Heiskasen mukaan kannattaa myös miettiä, kuinka vähän todellisuudessa voittaa aikaa sillä, että yrittää väkisin edetä nopeammin kuin muu liikennevirta.
– Jos jatkuvasti ajautuu tilanteeseen, jossa kokee muut liikkujat liian hitaiksi, on syytä korjata omaa asennetta – ja nopeutta.
Riskirajoilla ajaminen aiheuttaa pelon lisäksi ärsyyntymistä toisissa tielläliikkujissa. Eritoten sellainen toisten kuljettajien ajotapa, joka vaarantaa omaa turvallisuutta, saa sapen kuohumaan. Ärsyyntyneinä voivat muutkin ajautua ottamaan turhia riskejä liikenteessä. Tämä aiheuttaa negatiivisen kierteen, Liikenneturva painottaa.
Rattijuoppo yleinen pelon aihe
Kaaharien ja vaarallisten ohitusten ohella suomalaiset pelkäävät liikenteessä hyvin yleisesti rattijuoppoja.
Myös matkapuhelinta käyttävät autoilijat sekä kännykkään keskittyvät jalankulkijat ja pyöräilijät aiheuttavat pelkoa monelle.
Liikenneturvan teettämän kyselyn liikennepeloista toteutti loppuvuodesta 2020 Kantar TNS . Kyselyyn vastasi runsaat tuhat ihmistä, joista autoilevia oli neljä viidesosaa.