Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkoi keskiviikkona Liberian sisällissotaan liittyvien sotarikossyytteiden pääkäsittely. Oikeustalolle Tampereelle oli kerääntynyt runsaasti mediaa seuraamaan käsittelyn alkua.
Syytetty, Suomessa yli kymmenen vuotta asunut sierraleonelaismies astui saliin peittelemättä kasvojaan kuvaajilta. Liituraitapukuun pukeutuneella syytetyllä oli istunnossa apunaan englannin kielen tulkki.
51-vuotiasta Gibril Massaquoita syytetään murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa.
Väitetyt rikokset tapahtuivat länsiafrikkalaisen Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Syyttäjä sanoo, että Massaquoi oli erittäin korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena.
Maanantain valmisteluistunnossa julki tulleiden syytteiden mukaan mies oli muun muassa määrännyt siviilejä poltettavaksi elävältä.
Puolustus: Massaquoi oli puhemies rauhanneuvotteluissa
Mies on kiistänyt kaikki syytteet. Puolustus myöntää, että syytetty oli mukana RUF:n toiminnassa 1990-luvulla, mutta sanoo, ettei tämä ollut Liberiassa rikosten tekoaikaan.
– Ne ajat, joista syytteissä puhutaan, hänen roolinsa (RUF:ssä) on ollut puhemies liittyen rauhanneuvotteluihin, joissa hän on kiistatta ollut paikalla, Massaquoin asianajaja Kaarle Gummerus sanoi STT:lle.
Puolustus aikoo esitellä perustelujaan tarkemmin torstaina, jolloin oikeudessa kuullaan syyttäjän ja puolustuksen asiaesittelyt. Syytettyä on määrä kuulla ensi viikolla.
Gummerus ihmettelee, miten todistajat ovat nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin nimenneet hänen päämiehensä väitettyjen rikosten tekijäksi.
– Sisällissodan jälkeen Liberiassa tehtiin selvityksiä, joissa kuultiin noin 20 000 ihmistä näistä tapahtumista. He nimesivät paljon päämieheni organisaatioon liittyviä ihmisiä osallisiksi tapahtumiin, mutta eivät päämiestäni.
Valtionsyyttäjä Tom Laitisen mukaan tämä on yksi monista seikoista, joista tullaan keskustelemaan tarkemmin oikeudenkäynnissä.
– On mielenkiintoista kuulla sekin, miten puolustus näkee sen, että miksi (Liberiassa sodan jälkeen perustetun) totuuskomission raportissa ei ole mainittu tämän jutun vastaajaa samalla tavalla kuin meidän todistajamme ovat nyt kertoneet, Laitinen sanoi.
Epäiltyjen rikosten tarkat tekoajat eivät ole tiedossa
Puolustus kiinnitti oikeussalissa huomiota myös siihen, että syyttäjä ei ole pystynyt määrittämään epäillyille rikoksille tarkkoja tekoaikoja.
Syytteet koskevat vuosia 1999–2003, minkä lisäksi syyttäjä on katsonut, että suuressa osassa syytteistä tarkempi tekoaika alkaa todennäköisesti kesäkuusta 2001 ja ulottuu pisimmillään vuoden 2002 loppuun. Puolustus sanoo, että Massaquoi ei ole ollut Liberiassa kesäkuun 2001 jälkeen.
Syyttäjän mukaan tapahtuma-aikoja pyritään selvittämään tarkemmin, kun käräjäoikeus myöhemmin matkaa Liberiaan todistajia kuulemaan.
– Todistajien on vaikeaa monestakin syystä sanoa yksiselitteisesti, milloin mitäkin on tapahtunut. Nyt kun todistajia kuullaan, tarkoitus on selvittää, pystyvätkö he tarkentamaan havaintojensa ajankohtia ja sitä kautta tuomaan tähän tarvittavaa yksityiskohtaisuutta, Laitinen sanoi.
Ennen Länsi-Afrikkaan lähtemistä käräjäoikeus istuu juttua Tampereella ensi viikon lopulle. Tuomio asiassa on määrä antaa vasta ensi syksynä.
Syytetty epäilee joutuneensa koston kohteeksi
Keskusrikospoliisin (KRP) esitutkintamateriaalin mukaan Massaquoi on asunut Suomessa vuodesta 2008 ja hänellä on pysyvä oleskelulupa. Sierra Leonen sisällissodan jälkeen 2000-luvun alkuvuosina Massaquoi suostui todistamaan sodan julmuuksia käsitelleessä erityistuomioistuimessa, minkä takia hän pääsi tuomioistuimen suojeluun ja hänet sijoitettiin sittemmin Suomeen.
KRP:n tutkinta alkoi vuonna 2018 sen jälkeen kun sveitsiläinen Civitas Maxima -kansalaisjärjestö toimitti Suomen viranomaisille tietoja Massaquoin epäillyistä teoista. KRP:lle Massaquoi sanoi, ettei ollut aktiivinen taistelija vuoden 1996 jälkeen tai aktiivinen sotilas tai komentaja vuonna 2000 tai sen jälkeen. Hän epäili myös, että jotkut yrittävät kostaa hänelle todistamisen erityistuomioistuimessa.
STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.