Erasmus-vaihto lakkaa Britannian osalta, mutta maahan jo rahoitettuja hankkeita on keväälle 2023 saakka

Korkeakoulujen osalta Britannia on ollut kolmanneksi halutuin vaihtokohde Espanjan ja Saksan jälkeen. AFP / LEHTIKUVA

Hanna Kauppinen / STT

Brexit lakkauttaa myös Britannian osallistumisen EU:n Erasmus+ -ohjelmaan, jonka kautta vuosittain myös sadat suomalaiset opiskelijat ja opettajat ovat lähteneet vaihtoon Britanniaan. Vastaavasti ohjelma on tuonut Suomeen brittiläisiä opiskelijoita ja opettajia.

Erosta huolimatta vaihtosopimukset, jotka ovat jo käynnistyneet, viedään loppuun asti eli ketään jo Britanniaan asettunutta vaihto-opiskelijaa ei lähetetä kotiin kesken opintojen.

Opetushallituksessa toimivan kansallisen Erasmus+ -toimiston johtaja Mikko Nupponen kertoo, että Britannian EU-erosta huolimatta yhteistyö ei lopu heti. Hänen mukaansa viime vuonna rahoitettujen korkeakouluhankkeiden viimeinen loppumispäivä on toukokuussa 2023.

– Se tarkoittaa, että periaatteessa voitaisiin Erasmus+ -ohjelmasta toteuttaa vielä korkeakouluopiskelijavaihtoja Britanniaan lukuvuonna 2022–2023. Sehän on tietenkin sovittava lähettävän ja vastaanottavan korkeakoulun välillä, mutta ainakin käytännössä lukuvuosi 2021–2022 ohjelman puolesta toimisi, Nupponen sanoo.

Lukio ja peruskoulukin vahvasti mukana

Brexitin aiheuttamiin vaikutuksiin Erasmuksen osalta on valmistauduttu jo pidempään.

– Varsinkin, kun sopimukseton brexit alkoi näyttää todennäköiseltä, asiaan alettiin varautua. Toki tuli pienenä yllätyksenä, että vaikka sopimukseen päästiin, Erasmus ei ollut siinä mukana, Nupponen kertoo.

Nupposen mukaan eroneuvottelut ovat vaikuttaneet Britannian osallistumisaktiivisuuteen jo ennen lopullista päätöstä.

– Vaihtoluvut Britanniaan päin lähtivät laskuun jo heti brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Vuoden 2016 jälkeen lähtijäluvuista on sulanut kolmannes pois.

Erasmuksesta puhuttaessa usein viitataan ainoastaan korkeakouluvaihtoihin, mutta todellisuudessa korkeakoulujen osuus on vain noin 40 prosenttia Suomen Erasmus+ -kokonaisbudjetista. Ohjelman kautta ulkomaille on lähtenyt myös suuri joukko ammattiin opiskelevia, peruskoululaisia, lukiolaisia ja aikuisopiskelijoita sekä opettajia eri kouluasteilta. Ohjelma kattaa myös nuorisosektorin vaihdot. Opettajavaihdon osuus on noin kolmannes kaikista lähteneistä.

– Näiden muiden oppilaitosten osalta syntyy myös ikävä aukko, jota saattaa olla vielä vaikeampi täyttää. Voisin kuvitella, että korkeakoulupuolella vaihtoehtoisia kuvioita voisi tulla tarjolle, vaikka ne varmasti ovatkin käytännössä Erasmusta hankalampia ja tarjoavat harvemmille nuorille mahdollisuuksia.

Yksi suosituimmista kohteista

Korkeakoulujen osalta Britannia on ollut kolmanneksi halutuin vaihtokohde Espanjan ja Saksan jälkeen. Muissakin oppilaitoksissa Britannia on säilynyt viiden suosituimman maan joukossa.

– Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa Britannia on ollut kaikkein suosituin vaihtokohde, joten Suomen näkökulmasta tilanne on ehkä hieman helpompi, Nupponen arvioi.

Nupposen mukaan oli pitkään tilanne, että kaikista Suomesta vaihtoon lähteneistä karkeasti puolet lähti Erasmuksen kautta ja puolet muiden ohjelmien kautta. Viime aikoina Erasmuksen osuus on edelleen kasvanut, esimerkiksi ammatillisella puolella 75 prosenttia vaihdoista on Erasmus-vaihtoja, korkeakouluissakin noin 60 prosenttia.

Opetushallituksen tilastojen mukaan lukuvuonna 2018–19 korkeakouluista Britanniaan on lähtenyt vajaat 600 opiskelijaa ja harjoittelijaa, jos huomioidaan Erasmuksen lisäksi kaikki vaihtomuodot. Samaan aikaan vastaavasti lukioista ja peruskouluista lähti vaihtoon lähes 600 opiskelijaa.

Ammatillisen koulutuksen puolella Britanniaan lähti vaihtoon vuonna 2019 noin 250 opiskelijaa ja sieltä saapui noin 160. Ammatillisen puolen opettajia Britanniaan on lähtenyt vuonna 2019 noin 180 ja saapui 125.

Kaikkien vaihto-ohjelmien kaikista kohdemaista Britannia on edustanut vajaata viittä prosenttia lähtevistä. Tulijoita on ollut jonkin verran vähemmän.

Helsingin yliopisto jo neuvottelee

Yksi Britanniaan ahkerasti vaihto-opiskelijoita lähettänyt korkeakoulu on Helsingin yliopisto. Helsingin yliopiston viestinnästä kerrotaan, että Britanniaan on lähtenyt vuosittain 60–80 opiskelijaa. Vastaavasti sieltä on saapunut vuosittain Helsinkiin 30–50 opiskelijaa.

Viestinnän mukaan Helsingin yliopisto on jo pitkän aikaa varautunut brexitiin. Yliopisto haluaa ylläpitää monipuolista ja laadukasta yhteistyöverkostoaan ja kumppanuussuhteitaan Britanniaan.

– Opiskelijavaihdot Britanniaan toteutuvat vielä ainakin kevään 2021 olemassa olevilla Erasmus-vaihtosopimuksilla. Tulevaisuudessa Britannian vaihdot mahdollistetaan Erasmus-vaihtosopimukset korvaavilla ja niitä vastaavilla kahdenvälisillä vaihtosopimuksilla olennaisten kumppanien kanssa. Vaihtosopimusneuvottelut ovat jo käynnissä, viestinnästä kerrotaan.

"Johdonmukaisen kehityskulun surullinen päätös"

Kaiken kaikkiaan Mikko Nupponen pitää tilannetta valitettavana.

– Tämä on pitkän ja johdonmukaisen kehityskulun surullinen päätös. Tietysti nyt useille sadoille suomalaisille pitää hakea kohdemaa muualta, mutta Suomella ja Britannialla on ollut pitkään yhteistyötä monella alalla. Erasmus-vaihdon symbolinen arvokin on ollut tosi iso.

Nupponen arvelee, että Erasmus saattaa jäädä Britannian sisäpolitiikkaan keskusteluun.

– Kun seitsemän vuoden päästä alkaa uusi Erasmus-ohjelma, saa nähdä, ketä siellä on vallassa ja mitä päätöksiä sitten tehdään. Toivoisin, että tämä ei kuitenkaan olisi aivan lopullinen päätös.

Kommentoi

Mainos: Itä-Savo

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Palvelut

Ruokapaikka