Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kertoo, että hänen käsityksensä mukaan Suomen Kuvalehden julkaisemassa artikkelissa F-35-koneen suosimisesta on virheitä.
Kivinen kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamun haastattelussa. Hän sanoi, ettei pysty tarkemmin yksilöimään, mistä tiedoista on kyse. Kivinen tyytyi sanomaan, että lehden tulisi itse tarkastaa lähteeltään, mistä asiassa oli kysymys.
SK kertoi, että Hornet-hävittäjille korvaajaa etsivän, HX-hankkeessa työskentelevän nimettömän lähteen mukaan Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg pyrki vaikuttamaan Lockheed Martinin valmistaman F-35:n eduksi vielä virassa ollessaan. Artikkelin mukaan esimerkiksi koneen korkeiksi väitettyjä käyttökustannuksia on pyritty vähättelemään.
Kivinen sanoi Ylellä, että yhdestäkään konetyypistä ei ole vielä tarjolla yksityiskohtaisia käyttökustannustietoja. Lopulliset tarjouspyynnöt lähetetään vasta tänä vuonna. Kivisen mukaan valittavien koneiden pitää läpäistä päätehtävänsä eli sotilaallisen suorituskyvyn osalta huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön ja käyttökustannuksiin liittyvät kriteerit.
– Jos niitä ei läpäistä, niin sillä sotilaallisella suorituskyvyllä ei ole siinä mielessä merkitystä, koska sellaista kandidaattia ei valita, joka ei näitä kolmea osa-aluetta täytä, Kivinen sanoi.
Myös muu puolustushallinto on aiemmin kiistänyt epäkohdat hävittäjähankkeessa. HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen vastasi SK:n artikkeliin blogissaan ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) Helsingin Sanomille .
Kivinen Lindbergista: "Asia pyyhitty pöydältä"
Lindbergin roolia hankkeessa on puitu mediassa jo ennen SK:n artikkelia. Aiemmin kerrottiin, että Lindberg perusti virasta jäätyään kesken karenssikauden konsulttiyhtiön, jonka kautta hän myöhemmin karenssin jälkeen tarjosi palveluksia hävittäjätarjouskilpailussa mukana olevalle Lockheed Martinille.
Lockheed Martin irtisanoi sopimuksen myöhemmin. Kivisen mukaan sopimuksen irtisanomisen myötä kysymys Lindbergin roolista hankkeessa on päättynyt.
– Siinä mielessä tämä asia on pyyhitty pois pöydältä, Kivinen sanoi Ylellä.
Lindbergin eläköitymisen jälkeisen toiminnan jälkeen on virinnyt myös keskustelu karenssisopimuksista, jotka säätelevät uusiin tehtäviin siirtymistä valtion viroista. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa enintään puolen vuoden päähän työsuhteen päättymisestä ulottuvat karenssisopimukset.
Kivisen mukaan puolustushallinto on lain valmistelun aikana todennut, että karenssit voisivat olla pidempiäkin, ja niiden kesto voisi vaihdella tehtäväkohtaisesti.
– Puolustushallinto on todennut, että kaksi vuottakin voisi olla maksimi.
---
Juttua lauantailta 16.5. on korjattu 18.5. klo 13.29: Lindberg perusti yhtiönsä karenssikaudella, mutta sopimus Lockheed Martinin kanssa allekirjoitettiin myöhemmin karenssin jälkeen. Jutusta saattoi saada käsityksen, että myös sopimus tehtiin karenssin aikana.