Talousprofessorit ennakoivat kovia säästöjä – näin Suomi nostettaisiin korona-alhosta Vihriälän ryhmän mukaan

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä on arvioinut koronakriisin talousvaikutuksia ja keinoja, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa. Markku Ulander / LEHTIKUVA

STT

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama selvitysryhmä antaa raportissaan synkän kuvan koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen tänä vuonna. Työryhmä arvioi, että bruttokansantuote supistuu 9 prosenttia kuluvana vuonna, mutta palaa sen jälkeen hyvin maltillisen kasvun uralle.

– Lähtökohta on, että tänä vuonna tulee talouteen iso shokki ja toipuminen on hidasta. Hetkellinen kasvupiikki on mahdollinen, kun rajoituksista päästään eroon, Vihriälä sanoi tiedotustilaisuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat selvitystyöryhmän huhtikuun alussa. Selvitystä tekemässä ovat olleet myös Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo, valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman sekä talousnobelisti, professori Bengt Holmström.

Vihriälän mukaan selvitysryhmän tehtävä oli käydä läpi paitsi kriisin vaikutuksia talouteen myös ennen kaikkea sitä, millaisia talouspoliittisia toimia kriisistä ulostuleminen vaatisi.

Elvytysruiske tarpeen aluksi

Akuutin kriisivaiheen jälkeen tarvitaan ryhmän mielestä elvytystä, minkä jälkeen on siirryttävä talouden sopeuttamiseen.

– Kun rajoituksista on päästy eroon, tarvitsemme elvytysruiskeen. Ehkä tämän vuoden loppupuolelta voisi jo ajatella joitakin toimia, mutta pääosin vuodesta 2021 lähtien.

Elvytyspaketin täytyy Vihriälän mukaan lisätä kysyntää lyhyellä aikavälillä, mutta myös saada taloutta kasvuun pitemmällä aikajänteellä.

– Massiiviset veronalennukset tai tulonsiirtojen lisäykset eivät ole paras tapa. Elvytyspaketin tulisi pikemminkin koostua hyvin perinteisistä investoinneista, kuten teiden tai asuntojen rakentamisesta, ja jossain määrin panostuksista osaamiseen ja innovaatiojärjestelmään.

Finanssipolitiikan elvytyksen tulee olla mitoitukseltaan kohtuullisen suuri, vähintään pari prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Sopeuttamiseen tarvitaan iso kipupaketti

Työryhmä ehdottaa raportissaan harkittavaksi muun muassa maltillisten lukukausimaksujen käyttöön ottamista korkeakouluopetuksessa ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäystä. Lisäksi se kannattaa oppivelvollisuuden ikärajan nostoa niin, että kaikille voidaan varmistaa toisen asteen koulutus.

Nämä ovat osa keinoista, joilla Suomi työryhmän mielestä palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.

Työryhmän näkemys koronakriisin vaikutuksista Suomeen lähtee siitä, että julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa enemmän kuin ennen kriisiä oli syytä arvioida. Sen mukaan sopeutustarve on vähintään 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä riittäisi työryhmän mielestä todennäköisesti julkisen velan bkt-suhteen vakauttamiseen alle 90 prosenttiin tällä vuosikymmenellä.

Sopeutustarve pienenee, jos työssä olevien osuus väestöstä nousee ja työn tuottavuus paranee. Työllisyyden parantamiseen työryhmä esittää lääkkeeksi muun muassa työmarkkinoilta ennen eläkeikää vetäytymisen kannustimien poistamista ja työmarkkinoille tulon nopeuttamista. Se muokkaisi myös muun muassa työttömyysturvajärjestelmää ja toimeentulotukijärjestelmää työn vastaanottamista vahvemmin kannustavaan suuntaan.

Työryhmän mielestä on koottava iso kipupaketti, joka koostuu menoleikkauksista, veronkiristyksistä ja rakenneuudistuksista. Menopuolella on tarve arvioida kriittisesti kaikkia isoja menoeriä, joita ovat sosiaaliturva, terveys, koulutus ja yritysten tuki.

Sopeutuksen tulisi alkaa viimeistään vuonna 2023.

Orpo Twitterissä: Kylmäävää luettavaa

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) luonnehtii Twitterissä Vihriälän raportin olevan kylmäävää luettavaa. Hänen mielestään valtiontalouden sopeuttamista ei voi odottaa vuoteen 2023 asti.

– Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan alijäämä ilman toimia (on) –10 miljardia euroa vielä 2023, Orpo tviittaa.

Fossiilisten polttoaineiden verotusta syytä kiristää

Työn verotuksen kiristämistä työryhmä ei suosittele, mutta sen sijaan esimerkiksi kiinteistöverojen osuutta voisi kasvattaa selvästi ja fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristää edelleen.

Lisäksi työryhmä harkitsisi yritysverotuksen veropohjan aukkojen pienentämistä vähentämällä esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden veroetua.

Vallitsevassa tilanteessa voisi työryhmän mielestä harkita myös tilapäistä palkkatuen käytön laajentamista. Tarvittaessa voitaisiin yksityistä kulutusta tukea arvonlisäverokannan tilapäisellä alentamisella, mutta myöhemmin sitä on syytä nostaa.

Hallituksen aikeet osin epäselvät

Talousasiantuntijoista koostuva selvitysryhmä hahmottaa myös epidemian kulkua ja vaihtoehtoja sen hallitsemiseen.

Selvitysryhmän mukaan rajoitusten keventäminen on järkevää niin nopeasti kuin se on epidemian kannalta turvallista. Tämä on tärkeää, koska rajoitukset aiheuttavat suuria ja ajan myötä yhä vakavampia yhteiskunnallisia seurauksia.

Selvityksessä kuitenkin todetaan, että on osin epäselvää, millä mittarein hallitus aikoo seurata rajoitustoimien purkamisen seurauksia.

Vihriälä, Korkman, Uusitalo ja Holmström lukevat hallituksen käyttämää tausta-aineistoa siten, että sen mukaan epidemia voitaisiin tai se jopa kannattaisi päästää joksikin aikaa kiihtyvän leviämisen uralle. R0-tartuttavuusluvun siis annettaisiin nousta yli yhden. He viittaavat kansliapäällikkö Martti Hetemäen ryhmän raporttiin, jota hallitus on käyttänyt exit-strategiansa tekemiseen.

Epidemian kiihtyminen voisi herättää ihmisissä ryhmän mielestä pelkoa ja riskinä on, että rajoituksia jouduttaisiin voimakkaasti kiristämään uudelleen. Vaikutukset käyttäytymiseen voisivat olla merkittäviä.

– Mikäli hallitus haluaa välttää tätä riskiä, tartuttavuuskerroin R0 tulisi onnistua pitämään rajoituksia purettaessakin ykkösen tuntumassa, raportti linjaa.

Hallitus ei ole tähän mennessä kertonut, mikä sen tavoite tartuttavuusluvun suhteen on.

Vihriälän ryhmän mukaan rajoitusten purkaminen edellyttää todennettua kykyä rajoittaa epidemian leviämistä muilla, kevyemmillä keinoilla.

– Sodan tavoin täytyy saada jatkuvaa tietoa, missä vihollinen, tässä tapauksessa virus, liikkuu ja mitä se saa aikaiseksi.

Tiedotustilaisuudessa osan aikaa ollut Hetemäki sanoi, että tartunnat on pidettävä koko ajan kurissa.

– Viruksen leviämisen hienosäätö on mahdotonta. Tartunnat on pidettävä koko ajan kurissa. Muuten talouden avaaminen ja pelon vähentäminen eivät onnistu, Hetemäki pohti.

Maskeja yhä syytä harkita

Laajoista rajoitustoimista luovutaan samassa tahdissa kun testaamista, jäljitystä ja eristämistä lisätään ja tapaukset hoidetaan.

Selvitysryhmän mukaan se edellyttää myös suojavälineiden käyttöä ja käytäntöjen muuttamista työpaikoilla ja arkielämän kanssakäymisessä.

– Näihin erilaisiin suojaustoimiin uhratut voimavarat ovat selvästi pienemmät kuin menetykset, jotka syntyvät pitkäaikaisiksi jäävistä laajoista rajoitustoimista ja pelosta, selvityksessä todetaan.

Ryhmä muistuttaa, että useissa Euroopan maissa kasvosuojainten käyttöä suositellaan ja joissakin maissa jopa vaaditaan. Suomessakin pitäisi heidän mielestään harkita, onko syytä antaa koko väestöä koskeva suositus.

– Se tieto, mitä meille on kertynyt, viittaa siihen, että niistä on ainakin jonkin verran hyötyä nimenomaan niin, että maskeja käyttävät henkilöt eivät aiheuta muille tarttumisvaaraa. Voisikin hyvin kuvitella, että jos rajoituksia puretaan laajasti, siihen voisi liittyä tietyissä tilanteissa oleva maskien käyttöpakko, Vihriälä sanoi tiedotustilaisuudessa ja lisäsi, ettei asia ole ryhmän erityistä osaamisaluetta.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka