Pääkirjoitus: Valko-Venäjä pelaa kovaa peliä – EU voi nyt näyttää tarpeellisuutensa Puolalle

Eeva Sederholm

Valko-Venäjä painostaa parhaillaan Euroopan unionia käyttämällä siirtolaisia pelinappuloinaan.

Itsevaltaisen Aljaksandr Lukašenkan johtama Valko-Venäjä on kuljettanut rajalle siirtolaisia, jotka pyrkivät naapurimaihin. Erityisesti paine tuntuu Puolan rajalla, mutta myös Latviassa ja Liettuassa.

Siirtolaisia on tuotu erityisesti Irakista. Nyt he palelevat taivasalla, ja kaoottisissa oloissa ihmisiä on myös kuollut.

Kriisi Valko-Venäjän ja Puolan rajalla on herättänyt suomalaiset spekuloimaan, olisiko vastaava tilanne mahdollinen Suomen ja Venäjän rajalla.

On se, ja itse asiassa vastaavan tyyppinen tilanne nähtiin jo Suomen pohjoisella itärajalla vuoden 2015 pakolaiskriisin yhteydessä, kun Venäjä puski rajan yli turvapaikanhakijoita Suomeen. Tällaiseen hybridivaikuttamiseen ollaan siksi toki myös valmistauduttu.

Hybridivaikuttamisen tavoitteena on hämmennys ja hajottaminen, ja keskinäinen riitely palvelee tätä tarkoitusta.

Puolan ja EU:n suhde on viime aikoina ollut vaikea. Taustalla on muun muassa Puolan etääntyminen oikeusvaltioperiaatteista – maan tuomioistuinten riippumattomuuden rapautumisesta on vuoden mittaan kantautunut yhä huolestuttavampia uutisia.

Lokakuussa Puola linjasi, että osa EU:n perussopimusten artikloista on maan perustuslain vastaisia. Tämän jälkeen unioni määräsi maan maksamaan päivittäin miljoonan euron päiväsakon oikeusvaltiorikkomuksista.

Poliitikot ovat nyt peräänkuuluttaneet EU:lta yhtenäisyyttä ja periksiantamattomuutta. Yhtälö ei ole helppo: tilanne pitäisi ratkaista humaanisti, mutta niin, että ei anneta viestiä, että unionia voi painostaa.

Puolan asia on nyt joka tapauksessa EU:n asia. Unionilla on tilaisuus näyttää Puolalle, että Euroopan unioniin kannattaa kuulua ja sen sääntöihin sitoutua.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka