Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan hallinnon työskentely on alkanut vähintäänkin kangerrellen. Viimeisin uutinen on, että hyvinvointialueen tärkeästä palvelutuotantosuunnitelmasta päättäminen menee pitkälle syksyyn, koska valmistelutyö on vielä hyvin keskeneräinen.
On ikävää, että keskustelua palvelutuotantoa koskevista esityksistä ei saada avattua alueen asukkaiden kanssa. Toisaalta tuleepahan samalla aikaa selvittää asiallisesti, kuka saa olla päättämässä suunnitelmasta. Ei tarvitse tehdä äkkinäisiä ratkaisuja.
Luottamus Eloisan hallintoa kohtaan ei Savonlinnan seudulla lisääntynyt sen jälkeen, kun hyvinvointialueella alettiin selvittää Savonlinnan kaupunginjohtajan Janne Laineen ja hallituksen jäsenen Panu Peitsaron jääviyttä lähettämällä asiaa selvittävälle julkisoikeuden professorille vanhentuneita dokumentteja.
Toki vasta toimintansa aloittaneissa hyvinvointialueissa on vielä paljon selvitettävää, mutta Savonlinnassa Eloisan toiminnasta ehti jäädä jo paha maku suuhun.
Ja ne kaupunkilaiset ovat samalla myös hyvinvointialueen asukkaita.
Lain mukaan kunnan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Hyvinvointialueen luottamushenkilön puolestaan tulee edistää hyvinvointialueen ja sen asukkaiden etua.
Tästä lainkohdasta päätellen kunnan luottamushenkilöllä ja hyvinvointialueen luottamushenkilöllä olisi siis sama tehtävä, koska niiden asukkaat ovat samat.
Asia muuttuu monimutkaisemmaksi, kun katsotaan kylmästi kunnanhallituksen ja aluehallituksen tehtäviä. Aluehallitus ajaa hyvinvointialueen etua ja kunnanhallitus kunnan etua. Mutta mikä on hyvinvointialue tai mikä on kunta muuta kuin niiden yhteiset asukkaansa? Miten kunnan etu tai hyvinvointialueen etu voidaan erottaa asukkaan edusta?
Jos kyseessä on vuokra- tai muu sopimus, silloin osapuolilla varmaan on eri edut valvottavanaan, mutta entä jos on kysymys ihmisten palveluista: neuvoloista, sosiaali- ja terveysasemista tai vaikkapa sairaaloista?
Savonlinnan sairaalakeskustelussa on esitetty, että kyse olisi kaupungin edusta, koska kaupunginhallitus on ollut huolissaan siitä, että päivystävän sairaalan loppuminen olisi kova isku kaupungin elinvoimalle. Mutta mikä on se kaupunki, joka elinvoiman heikkenemisestä kärsisi? Eikö silloinkin ole kyse kaupunkilaisista, heidän työpaikoistaan ja palveluistaan ja siten myös heidän hyvinvoinnistaan. Ja ne kaupunkilaiset ovat samalla myös hyvinvointialueen asukkaita.
Hyvä on pohtia myös sitä, miksi hyvinvointialueella on vaalit, jos ei siksi, että ihmiset saisivat äänestää sinne sellaisia edustajia, jotka parhaiten tuntevat asiantilan heidän kotiseudullaan ja pitävät heidän puoliaan?
Sehän on vähän sama, kun kyliltä valitut kunnanvaltuutetut eivät saisi kunnan luottamuselimissä puolustaa kyläkoulujaan.
Kirjoittaja on Itä-Savon päätoimittaja.