Pakina | Aikuisiin ei kannata koskaan luottaa, ei ainakaan Euroviisu-asioissa
Itä-Savon printtituottaja Ulla Ylisaari muistelee lapsuutensa Euroviisuja.
Heräsin huhtikuisena sunnuntaiaamuna vuonna 1974 hätkähtäen. Venyttelin raajojani ja yritin miettiä, mitä merkittävää edellisiltana oli tapahtunut. Sitten muistin: ei ollut tapahtunut yhtään mitään, sillä vanhempani, jotka lupasivat herättää minut Euroviisujen pistelaskun alkaessa, olivat pettäneet lupauksensa, ja niin olin nukkunut onneni ohi.
Kirjautuneille
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.