Lukijalta | Juhani Siitoselle Saaren kunnasta

Selvennyksenä Juhani Siitosen kirjoitukseen saaren kunnasta Itä-Savossa 20.5. Täällä syntyneenä ja ikänsä asuneena voin mainita muutamia faktoja ko. asiaan.

Saaren kunnan perustamiseen vaikuttivat ensisijaisesti pitkät asiointi matkat Parikkalaan. Virasto- ja kirkkomatkat olivat hevosvetoisen yhteiskunnan oloissa rasittavia. Puheet muutaman ökyisännän perustamasta kunnasta voi jättää omaan arvoonsa, kyllä siihen tarvittiin paljon isompi joukko.

Saaren kunnan perustamisaikoina Suomi oli täysin maatalousvaltainen maa, joten lisämaan saanti järviä laskemalla oli järkevää leivän saamiseksi kaikille tarvitseville. Myös vanha Parikkala laski Simpelejärvensä samalla tavoin.

On hyvä muistaa, että myös ne Siitosen mainitsemat maattomatkin tarvitsivat maassa kasvanutta ruokaa elääkseen.

Uurastuksella ja kovalla työllä Saaresta kehittyi toimiva kunta.

Uurastuksella ja kovalla työllä Saaresta kehittyi toimiva kunta. Vapailla vaaleilla valitut päättäjät ja kunnan virkamiesjohto tekivät hyvää yhteistyötä ja asiat luistivat. Äänestyksiä tarvittiin harvoin.

Kyllä Saarella rakennettiin – oli oma terveysasema osana yhteistä kuntayhtymää, peruskoulun ala-aste tietokoneluokkineen, joka taisi olla läänin ensimmäisiä, oma vanhainkoti asumispalveluyksikköineen, uimahalli, joka rakennettiin kunnan omilla varoilla, kunnanvirasto tehtiin yhdessä OP:n kanssa, mutta lakisääteisten asioiden hoitamiseksi jouduttiin ottamaan kokonaan kunnan käyttöön. Myös uusi kirjasto on palvellut kuntalaisia jo vuosia.

Kaikesta rakentamisesta huolimatta Saaren kunnan talous pysyi vakaana aina kuntaliitokseen saakka. Hyvästä taloudesta on kiittäminen viimeistä kunnanjohtajaa Alpo Kosusta, hän oli kunnanjohtaja isolla k:lla. Kun kuntaliitos sitten vuonna 2004 tehtiin, päätös oli yksimielinen. Juhani Siitosen näkemys pakkoliitoksesta on hänen omia aivoituksiaan.

Kun katsotaan Saaren kunnan viimeisiä tilinpäätöksiä, siellä on velkasarakkeessa nolla kolme viimeistä vuotta. Ja sokerina pohjalla veimme uuteen, yhteiseen kuntaan 10 miljoonaa markkaa valmista rahaa eli infrapalvelut ja talous olivat kunnossa.

Olisimme voineet jatkaa vielä pitkäänkin itsenäisenä kuntana, mutta teimme järkevän ratkaisun tulevaisuuteen.

Siitosen arvostus opettajista tuntuu aika erikoiselta. Käsittämättömältä kuulostaa myös hänen arvostuksensa menneitten sukupolvien työtä kohtaan pilkkaamalla kanavankaivajien patsasta.

Kaikesta huolimatta sanomme ylpeinä, että olemme saarelaisia.

Paavo Naukkarinen

Saari, Kirjavala