Saimaan rannalla, Savonlinnan Lehtiniemessä sijaitsevan Rauhalinnan entisöintityöt ovat viittä vaille valmiit.
120-vuotias, historiallinen pitsihuvila on viimeisen kahden vuoden aikana saneerattu ja korjattu niin loisteliaaseen kuntoon, että kukaan ei uskonut Rauhalinnan sellaiseksi enää tulevan.
Toivo Rauhalinnan pelastumisesta heräsi kuitenkin vuonna 2019, kun rakennus siirtyi pakkohuutokaupassa Kyösti ja Kari Kakkosen omistukseen.
Työt kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisen rakennuksen pelastamiseksi alkoivat välittömästi. Rakennusalan ammattilaisten mukaan hetki oli lähes viimeinen mahdollinen.
Työmäärän laajuutta ja kustannuksia on vaikea arvioida. Työmäärästä kertonee se, että parhaimmillaan rakennustyömaalla oli yhtä aikaa noin 50 ammattilaista. Kustannuksia Kyösti Kakkonen ei halua avata, varmaa kuitenkin on, että ne ovat valtavat.
Rauhalinnan saattaminen entiseen ja monin osin parempaan loistoonsa kuin koskaan, on Kakkosen veljeksiltä kulttuurihistoriallinen teko, joka hakee vertaistaan.
Rauhalinnan saneerauksen todellinen merkitys Savonlinnan seudulle nähdään tulevina vuosina, mutta jo nyt voi varmuudella sanoa, että se tulee olemaan suuri.
Kenraali Nils Weckmanin hopeahääpäivälahjaksi vuonna 1900 Alma-vaimolleen rakennuttama Rauhalinna on ollut Savonlinnan seudun ihmisille aina merkityksellinen rakennus.
Siitä kertonee muun muassa se, että ihmiset lähettivät pyydettäessä paljon vanhoja valokuvia, joiden avulla Rauhalinnaa on voitu entisöidä ja palauttaa sellaisia rakenteita, jotka vuosien saatossa olivat hävinneet.
Oma merkityksensä on myös sillä, että niitä töitä ovat tehneet paikkakuntalaiset kirvesmiehet ja puusepät, joiden taidokas työnjälki ja osaaminen näkyy nyt Rauhalinnassa.
Kyösti ja Kari Kakkosen arvostuksesta ja kunnioituksesta rakennusta kohtaan kertoo myös se, että Rauhalinnassa on tehty paljon sellaista entisöimisen kaltaista rakentamista, mitä Museovirasto ei ole edes edellyttänyt.