Pääkirjoitus: Kansalaiskeskustelua ei voi sivuuttaa

Matti Tieaho

Helsingin tuore pormestari Juhana Vartiainen seisautti veret pääkaupungissa viime viikolla. Hän jätti julkaisematta ensi vuoden talousarvioesityksensä ennen hallituksen käsittelyä. Tieto jaettiin vain suurimmille valtuustoryhmille.

Nykyaikana on opittu, että kaupungin talousarvio tuodaan julki ennen kuin luottamushenkilöt alkavat hieroa sitä lopulliseen muottiinsa. On yhteisen edun mukaista, että kaikki halukkaat voivat vaikuttaa esitykseen ennen kuin se on hallituksessa nuijittu pöytään.

Kaupungin budjetti on kaikkien kaupunkilaisten asia. Kansalaiskeskustelu on keskeinen osa nykyaikaista tietojohtamista ja päätöksentekoa. Demokratiassa lopputulos on sitä parempi, mitä suuremman joukon myötävaikutuksella ratkaisu tehdään.

Salakähmäisyys näyttää lisääntyneen muuallakin. Luottamuselimiä vähennetään, ja viranhaltijat tekevät luottamushenkilöitä kuulematta virkapäätöksiä yhä suuremmista hankinnoista.

Kaupunkien omistamista konserniyhtiöissä on tullut linnakkeita, joissa kaikki mahdollinen tehdään julkisuudelta piilossa osakeyhtiölakiin vedoten. Hallituksiin valitut luottamushenkilötkään eivät tunnu tietävän, mitä viranhaltijat konserniohjauksissaan juonivat.

Maanantaina korkein hallinto-oikeus totesi oikeuskansleriviraston toimineen lainvastaisesti, kun tämä ei luovuttanut medialle oikeuskansleri Tuomas Pöystin sähköposteja liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mahdollisista jääviysongelmista.

Viranhaltijat perustelevat usein toimintamallejaan kiireellä. Asioita on paljon, ja niitä pitäisi viedä entistä nopeammin maaliin. Vartiaisen perustelu oli suoraviivaisempi. Suomeksi sanottuna hän sanoi, että mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa.

Antiikkinen kabinettiajattelu pitää torpata, ennen kuin se leviää muualle Suomeen.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka