Naiset lyhentävät työaikaa perheen takia miehiä useammin – isistä joka viides tekee yli 45 tuntia töitä viikossa

Lapsiperheiden vanhempien mahdollisuudet työnajan joustoihin ja etätöiden tekemiseen ovat parantuneet 2010-luvulta, käy ilmi tuoreesta barometristä. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
STT

STT

Työn ja perheen yhdistäminen onnistuu valtaosassa perheitä, käy ilmi Väestöliiton tuoreesta perhebarometristä. Barometrin toisen kirjoittajan, tutkija Tiia Sorsan mukaan yhteensovittaminen näyttää onnistuvan suurimmalta osalta lapsiperheiden vanhempia riippumatta sukupuolesta, ammattiasemasta, sosioekonomisesta asemasta tai lasten lukumäärästä.

– Kokemus siitä, saadaanko perhe ja työ sopimaan yhteen, on hyvä, Sorsa kertoo STT:lle.

Sukupuolten välillä on kuitenkin eroja muun muassa siinä, millä keinoin yhteensovittaminen onnistuu. Naiset esimerkiksi lyhentävät työaikaa perheen takia paljon useammin kuin miehet.

– Isistä joka viides tekee yli 45-tuntista viikkoa, äideistä vain kuusi prosenttia. Siinä on selkeä ero, Sorsa sanoo.

Vanhemmista myös useammin äiti kuin isä jättää hakematta tai ottamatta vastaan tarjottua vaativampaa työtehtävää lastenhoitovastuiden vuoksi. Tiistaina julkaistussa barometrissä mukana olleista äideistä näin oli tehnyt 14 prosenttia ja isistä 9 prosenttia.

Jousto lisääntynyt, mutta vain korkeastikoulutetuilla

Sorsan mukaan toinen barometrin keskeinen tulos on se, että lapsiperheiden vanhempien mahdollisuudet työnajan joustoihin ja etätöiden tekemiseen ovat parantuneet 2010-luvulta. Näin on käynyt kuitenkin vain korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yhtenä mahdollisena syynä tähän Sorsa pitää työtehtävien laatua.

– Korkeasti koulutetuilla työ on helposti sellaista, että kun on läppäri, työtä pystyy tekemään ainakin osan viikosta muuallakin kuin toimistolla.

Barometrin mukaan perusasteen koulutetuista kolmasosalle ei ole mahdollista muuttaa työnsä alku- ja päättymisaikoja perhesyistä. Toisen tai keskiasteen koulutettujen keskuudessa se ei ollut mahdollista viidennekselle. Korkea-asteen koulutetuista vain 14 prosenttia ei voinut järjestää työaikaansa.

Työyhteisön tuki tärkeää

Kun lapsiperheiden vanhemmilta kysyttiin, mikä helpottaa perhe- ja työelämän yhdistämistä, nousi työyhteisön tuki vastauksissa selvästi esille. Se melkein päihitti isovanhempien ja muiden läheisten tuen, Sorsa kertoo.

– Ihan vain se, että työpaikalla on ymmärrystä vanhempien muuttuvia tilanteita ja aikatauluja kohtaan, voi todella paljon vähentää vanhempien kokemaa painetta, tutkija sanoo.

Hänen mukaansa vaikuttaa kuitenkin siltä, että joustoa odotetaan samalla enemmän myös työntekijän suunnalta.

– Esimerkiksi, jos työnantaja laittaa sähköpostin illalla, siihen vastataan, kun kerta on se mahdollisuus, että ei tarvitse olla työpaikalla.

Tämä on Sorsan mukaan sellainen asia, johon työnantajan kannattaa kiinnittää huomiota. Työ kuuluu työaikaan, ja se pitää rajata, jotta perheelle ja muulle elämälle jää oma aikansa.

Äidit ovat isiä korkeammin koulutettuja

Äidit ja isät ovat iäkkäämpiä, ja heidän koulutustasonsa on korkeampi kuin vielä kahdeksan vuotta sitten, barometristä käy ilmi. Melkein joka toisella pienen lapsen vanhemmalla on kolmannen asteen tutkinto, ja vanhemmat ovat tällä hetkellä korkeammin koulutettuja ja korkeammassa sosioekonomisessa asemassa koko väestöön verrattuna. Äidit ovat isiä korkeammin koulutettuja.

– Koulutustaso lapsiperheiden vanhempien keskuudessa on noussut, mikä on sellainen tulos, joka ainakin minut vähän yllätti. Paljon on puhuttu siitä, että koulutusaste Suomessa ei ole noussut, mutta lapsiperheiden vanhempien keskuudessa se kuitenkin on, Sorsa sanoo.

Tutkijan mukaan olisi tärkeää estää sellainen kehitys, että toimeentulohuolien takia lapset jätettäisiin hankkimatta.

Suomessa korostuu työn vaativuus

Suomi on barometrin perusteella EU:n kärjessä työn kuormittavuuden kokemuksessa. Kuormittava työ hankaloittaa suomalaisvanhempien työn ja perheen yhteensovittamista useammin kuin muiden eurooppalaisten vanhempien.

– Tämä on sellainen asia, mihin Suomessa kannattaisi kiinnittää huomiota, Sorsa painottaa.

Hänen mukaansa naisilla korostui hieman enemmän työn vaativuus tai uuvuttavuus, kun kysyttiin, mikä hankaloittaa perheen ja työn yhteensovittamista. Isillä puolestaan korostui pitkät työpäivät.

Mukana vain työssäkäyvät vanhemmat

Vaikka barometrin tulosten mukaan perheen ja työn yhteensovittaminen pääsääntöisesti sujuu Suomessa hyvin, Sorsan mukaan on tärkeää huomata, että barometrissä on mukana vain työelämässä olevia aikuisia, joilla on jo lapsia.

– On varsin mahdollista, että haastavassa työllisyystilanteessa olevat nuoret aikuiset eivät uskalla ylipäätään ryhtyä lasten hankintaan. Heidän tilannettaan olisi tärkeä tutkia erikseen, tutkija sanoo tiedotteessa.

Perhebarometri on tehty Tilastokeskuksen keräämään työvoimatutkimuksen aineiston pohjalta. Barometrissä on hyödynnetty kahta aineistoa, joista toinen on toissa vuodelta ja toinen vuodelta 2010. Sorsan mukaan pääpaino on ollut toissa vuoden aineistossa, jota on soveltuvin osin verrattu vuoden 2010 tilanteeseen.

Aineistoista johtuen barometrissä lapsiperheen vanhempi tarkoittaa aikuista, jolla on alle 15-vuotiaita omia tai puolison lapsia.

Ministeri uskoo perhevapaauudistuksen auttavan

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.) uskoo, että hallituksen suunnittelema perhevapaauudistus sekä edesauttaa tasa-arvoa että helpottaa perheiden arkea.

Hänen mukaansa Väestöliiton vuoden 2017 perhebarometristä oli nähtävissä, että asenteet esimerkiksi juuri perhevapaita kohtaan olivat kehittyneet myönteisempään suuntaan.

– Toivottavasti se (myönteinen kehitys) on jatkunut. Tiedämme kuitenkin myös sen, että Suomessa ja Tanskassa isien osuus perhevapaista on aika heikko. Sen takia teemme perhevapaauudistuksen, jotta myös Suomessa perhevapaat jakaantuisivat vähän tasaisemmin, Blomqvist sanoo STT:lle.

Hän kommentoi asiaa maanantaina eli päivä ennen tuoreimman perhebarometrin julkistamista.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka