Suomesta on raportoitu tänä vuonna 44 punkkihavaintoa, selviää Punkkilive-sivustolta. Turun yliopiston ja Pfizerin ylläpitämän sovelluksen mukaan havaintoja on ilmoitettu eniten Turun, Tampereen ja Helsingin seuduilta mutta yksittäisiä havaintoja on tehty eripuolilla Suomea.
Punkit eli puutiaiset alkavat yleisesti aktivoitua vasta, kun lämpötila on yli viisi astetta. Näin kertoo Ylellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Henna Mäkelä infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.
Mäkelä ja HUSin sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela arvioivat, että punkkien levittämiä tauteja pelätään Suomessa toisinaan liikaakin, vaikka sairastumisen riski on pieni.
Suomessa punkit levittävät borrelioosia ja TBE- eli puutiaisaivotulehdusta, joiden molempien tapausmäärät ovat lisääntyneet viime vuosina.
Ylen mukaan puutiaisaivotulehdustapauksia todetaan Suomessa vuosittain noin 70–148 ja borrelioositapauksia arviolta 6 000–9 000.
THL:n kyselytutkimuksen perusteella ihmiset arvioivat TBE:n riskin kymmenkertaiseksi todelliseen riskiin verrattuna. Mäkelän mukaan pelot saattavat pahimmillaan rajoittaa ihmisten luonnossa liikkumista.
Ylen mukaan Mäkelä ja Kortela korostavat ennaltaehkäisyn ja punkkisyynin tärkeyttä. Punkeilta voi suojautua oikeanlaisella pukeutumisella ja mahdollisilla punkkikarkotteilla.
– Punkkisyyni ja kiinnittyneiden puutiaisten nopea poistaminen pitää muistaa tehdä jälkikäteen, sillä näin voidaan ehkäistä borrelioositartuntaa, Kortela sanoo.
Ihmisiltä usein unohtuu se, että niin sanottu punkkirokote suojaa vain puutiaisaivotulehdukselta. Rokote ei suojaa borrelioosilta eikä estä punkkeja tarttumasta ihoon.
Mäkelän mukaan punkkisyynistä ei välttämättä huolehdita enää rokotteen jälkeen, vaikka borrelioosi on paljon puutiaisaivotulehdusta yleisempää.
– On hirvittävän tärkeää muistaa, että punkeilta suojaudutaan edelleen rokotteen jälkeenkin.
Mäkelä ja Kortela puhuivat Seinäjoella järjestetyillä valtakunnallisilla infektiontorjuntapäivillä.