Saamelaislapsilla on vahva luontosuhde ja he kokevat huolta ilmastonmuutoksesta, käy ilmi lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemästä selvityksestä.
Luontosuhde näkyy selvityksen mukaan muun muassa lasten kertoessa vapaa-ajanviettotavoistaan, harrastuksistaan ja unelmistaan.
Vastauksissaan lapset toivat myös esille ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa perinteisiä elinkeinoja. Selvityksen mukaan lapset pohtivat ilmastonmuutoksen myötä tapahtuvia muutoksia luonnossa myös henkisen hyvinvointinsa näkökulmasta.
Selvitykseen osallistui 11–17-vuotiaita itsensä saamelaisiksi kokevia lapsia saamelaisten kotiseutualueelta ja muualta Suomesta. Selvitystä varten haastateltiin kuusi lasta. Haastattelujen pohjalta laadittiin sähköinen kyselylomake, johon vastasi 83 saamelaiseksi itsensä kokevaa lasta. Vastaajien pienen määrän takia määrälliset tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
– Pienestä aineistosta huolimatta on kuitenkin huomioitava, että selvityksen otos on suhteessa melko suuri 11–17-vuotiaiden Suomessa asuvien saamelaislasten määrään suhteutettuna, selvityksessä sanotaan.
Selvityksen otos kattaa arviolta seitsemän prosenttia selvityksen kohderyhmästä.
Saamen kielen käyttöä vältellään tietyissä tilanteissa
Selvityksessä nousi esille saamelaislasten huoli muiden suhtautumisesta omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten oikeuksia kohtaan.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston mukaan saamelaislapset esimerkiksi välttelevät saamen kielten käyttöä tilanteissa, joissa he eivät tiedä, osaako keskustelukumppani saamea tai samaa saamen kieltä, tai jos he eivät itse koe osaavansa kieltä riittävän hyvin.
Selvityksen mukaan lapset eivät myöskään halua tuoda saamelaisuuttaan esille tilanteissa, joissa on uhkana kohdata ennakkoluuloja, pilkkaamista tai syrjintää.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston mukaan saamelaislasten tilanne on kuitenkin monelta osin hyvä. Selvityksessä saamelaislapset kuvaavat ensisijaisesti lapsuutta, jossa saamelaisuus näyttäytyy yhtenä osana muiden joukossa. Vastaajat kertoivat hyvin tavallisista lapsuuteen liittyvistä asioista, kuten harrastuksista, kavereista ja kotona vietetystä ajasta.
Selvityksessä tuli esille, että saamelaisten kotiseutualueella lasten arkea värittävät harvaan asutun alueen haasteet. Syrjäiseksi koetut kotiseudut näyttäytyivät lasten vastauksissa kuitenkin myös ainutlaatuisina ja tärkeinä.
Tiedon lisääminen vähentäisi syrjintää ja kiusaamista
Lapsiasiavaltuutetun toimiston mukaan saamelaislasten säännöllinen kuuleminen olisi varmistettava lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen liittyvissä asioissa.
Selvityksessä esitetään, että kouluissa ja eri tiedotuskanavissa tulisi lisätä tietoa saamelaisista syrjinnän ja kiusaamisen vähentämiseksi.
Saamenkielisiä opettajia tulisi selvityksen mukaan myös kouluttaa lisää tukemaan lasten saamelaista identiteettiä sekä turvaamaan omalla äidinkielellä saatavia tukipalveluita.
Selvityksessä ehdotetaan myös, että saamenkielisiä oppimateriaaleja lisättäisiin vahvistamaan saamen kielten oppimista ja käyttöä. Lisäksi saamenkielistä vapaa-ajantoimintaa ja saamen kielten käyttömahdollisuuksia ehdotetaan kehitettäviksi.
Selvityksen mukaan saamen kielten käyttö vahvistaa saamelaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta lasten elämässä. Selvityksessä korostetaan, että myös saamelaislasten luontosuhdetta ja oikeutta osallistua saamelaisten perinteisten elinkeinojen kokeilemiseen ja harjoittamiseen tulisi tukea.