Nguyen Manh Tri tarkastelee Hanoin ytimessä sijaitsevaa kotiaan, joka oli aikanaan hulppea huvila. Hän on rakastanut kotiaan lapsesta asti, mutta on nyt luopumassa huvilasta sen perustusten halkeillessa, katon rappeutuessa ja portaiden vääntyessä.
Tri, 47, asuttaa kolmea huonetta viiden perheen jakamassa talossa, joka on yksi kaupungin noin 1 200 huvilasta, jotka ovat vuonna 2022 julkaistulla suojeltujen kotien listalla. Suurin osa huviloista on lähes vuosisadan vanhoja ja rakennettu Ranskan siirtomaavallan aikana. Ne rappeutuvat iän ja kosteuden vuoksi. Viisi perhettä elää ahtaissa, kosteissa ja meluisissa olosuhteissa.
Suojelusta huolimatta näiden kotien ja niiden asukkaiden tulevaisuus on vaakalaudalla. Asukkailla on vaikeuksia löytää rahaa kotien ylläpitoon samalla, kun valtio pohtii, miten parhaiten säilyttää Vietnamin pääkaupungin rappeutuva kulttuuriperintö.
– Muistan, miten kaunis tämä talo oli, kun olin lapsi, sanoo Tri paikallista tyyliä ja art deco -elementtejä yhdistävästä 1930-luvun huvilasta, jossa hän syntyi.
– Se oli romanttinen. Saatoin kuulla postitoimiston kellon ja junan äänet Hanoin asemalta.
Noista ajoista talon ulkokuori on rappeutunut ja sen rakenne muuttanut muotoaan, kun perheet ovat rakentaneet väliaikaisia laajennuksia, joilla on yritetty saada hieman lisää tilaa, Tri kertoo uutistoimisto AFP:lle. Seiniin, kattoihin ja parvekkeille levinneet halkeamat ja ulkonevalta katolta putoilevat savitiilet johtivat lopulta siihen, että Trin perhe on päättänyt muuttaa pois.
Heikosti ylläpidetyt huvilat ovat hengenvaarallisia
Ranskalaiset ja vietnamilaiset arkkitehdit rakensivat huviloita rikkaille maanmiehilleen siirtomaavallan aikana. Useat suojelluista huviloista ovat nykyisin piilossa kahviloiden, nuudelikojujen ja muotiliikkeiden takana. Ranskalaisten lähdettyä maasta vuonna 1954 kommunistihallinto otti haltuunsa tuhansia näistä kodeista ja muutti ne toimistoiksi. Samalla viranomaiset pakottivat maahan jääneet omistajat jakamaan kiinteistönsä ja antamaan niistä osia köyhille vietnamilaisille.
Trin tavoin osa yksityisistä omistajista on nyt kiinnostunut pakenemaan huviloista uudenaikaisempiin asuntoihin. Osa haluaa kuitenkin jäädä huolimatta kehnoista olosuhteista ja epävarmuudesta sen suhteen, selviävätkö talot tulevista vuosikymmenistä.
– Olen asunut täällä koko elämäni, joten en halua muuttaa minnekään muualle, sanoo 65-vuotias Hoang Chung Thuy, joka jakaa kolmikerroksisen huvilan kymmenen muun kotitalouden, meren eläviä tarjoavan ravintolan, vaatekauppojen ja teekojun kanssa. Hän ei voi korjata murenevia seiniä ilman hyväksyntää ja rahaa yläkerran naapureiltaan, mutta on päättänyt, ettei jätä isovanhempiensa rakentamaa taloa.
Hanoin arkkitehtiliiton Tran Huy Anh sanoo, että rakennukset ovat vaarassa tuhoutua ja romahtaa ilman tarvittavaa huoltoa.
– 1900-luvun alussa rakennetut talot tarvitsevat remontointia ja ylläpitoa vähintään 20–30 vuoden välein, Anh sanoo.
Vuonna 2015 kaksi ihmistä kuoli, kun vuonna 1905 rakennettu huvila, jota asutti 20 ihmistä, hajosi kappaleiksi.
Kaupunki ei tiedä, mitä huviloille tulisi tehdä
Viranomaiset laativat määräykset huviloiden suojelemiseksi vuonna 2013, mutta ovat sittemmin jahkanneet edestakaisin sitä, miten talojen kanssa tulisi edetä. Suuri joukko huviloita on jo purettu, Anh kertoo. Kaupunki tiedotti huhtikuussa myyvänsä 600 valtion omistuksessa olevaa huvilaa, mutta perui päätöksen paria päivää myöhemmin.
Nyt Hanoi on päättänyt tähdätä siihen, että huviloista 60 remontoitaisiin vuoteen 2025 mennessä. Sillä on kuitenkin edessään pitkät neuvottelut suostutellessaan jokaisen nykyisistä asukkaista muuttamaan. Edellisen remonttiprojektin saamisessa alkuun meni vuosikymmen. Hintalapuksi huvilan remontille tuli miljoona dollaria.
Pham Tuan Long on arkkitehti ja Hoan Kiemin alueen puheenjohtaja, joka uskoo, että kaupunki on nyt päättäväinen tavoitteessaan palauttaa huvilat entiseen loistoonsa.
– Yritämme säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäisiä elementtejä ja arkkitehtonisia arvoja käyttämällä perinteisiä materiaaleja ja rakentamistekniikoita, Long sanoo.
Vain muutaman kadun päässä Tri pakkaa kotiaan epävarmana tulevaisuudestaan. Hän kertoo, että on vaikeaa muuttaa pois, mutta vielä vaikeampaa on kuvitella aikaa, kun taloa ei enää ole olemassa.
– Se on ollut osa elämääni. Tämä talo on paikka, jossa synnyin, menin naimisiin ja sain lapsia, hän sanoo.
– Mutta tästä tilanteesta ei ole ulospääsyä, hän jatkaa.