Ruotsin teollisuuden palkkaneuvottelut uhkaavat mutkistua, jos yritykset panevat laajalla rintamalla maksuun niiltä odotetut suurosingot, varoittaa keskusjärjestö LO.
Sopimussihteeri Torbjörn Johansson sanoo uutistoimisto TT:n haastattelussa, että yritysten tulisi nyt ottaa järki käteen ja olla maltillisia osingonjaossaan. Muuten ammattiliittojen jäsenten on vaikea hyväksyä maltillista palkkaratkaisua.
– He kaatavat sytytysnestettä nuotiolle, jota emme nyt halua, Johansson sanoo.
Vastikään alkaneissa teollisuuden neuvotteluissa työntekijäpuoli on esittänyt tälle vuodelle 4,4 prosentin korotuksia. Työnantaja on tarjonnut kaksi prosenttia ja 3 000 kruunun (noin 270 euron) kertakorvausta. Monet muut keskeiset sopimusalat aloittavat neuvottelunsa lähiaikoina.
Mittavat osingot nostattavat palkansaajapuolella odotuksia reippaista korotuksista, Johansson ennakoi.
– Jäsenet katsovat yritysjohtajia ja sanovat, että "nuohan syövät muikunmätiä päivät pitkät, aamulla, lounaalla ja illalla". Sitä eivät ihmiset tule hyväksymään, Johansson sanoo.
Ruotsissa sopimuskierros lähtee käyntiin hiukan myöhemmin kuin Suomessa, jossa neuvottelut Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välillä katkesivat maanantaina tuloksettomina. Myöhemmin illalla kerrottiin, että myös kemianteollisuuden kolmen pääsopimusalan neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta on katkaistu.
Näkemyserot palkkaratkaisuista ovat olleet suuret myös Suomessa, missä SAK:n jäsenliitot ovat asettaneet tavoitteeksi Saksan teollisuuden tälle vuodelle sovitun palkankorotustason. Liitot ilmoittivat joulukuussa olevansa myös valmiita järjestölliseen yhteistyöhön neuvottelutulosten aikaansaamiseksi.
Osinkoihin luvassa kuuden prosentin korotukset
Palkkaneuvottelujen rinnalla käynnistyy pörssiyhtiöiden tilinpäätöskausi. Yritykset kertovat kuluneen vuosineljänneksen ja koko viime vuoden tuloksistaan ja julkistavat samalla osinkoehdotuksensa, jotka vahvistetaan myöhemmin kevään yhtiökokouksissa. SEB-pankin analyytikot ennustavat, että tämän kevään osinkopotti kasvaa pankin seuraamissa yhtiöissä kuusi prosenttia ja nousee 309 miljardiin kruunuun (27,4 miljardiin euroon).
Osa pörssiyhtiöistä kärsii kohonneista koroista ja joutuu siksi olemaan pidättyväisempiä voitonjaossaan. Tämä koskee esimerkiksi kiinteistöalaa, toteaa pankin analyytikko Esbjörn Lundevall.
Pankkien odotetaan jakavan avokätisiä osinkoja tänä vuonna. Tukholmassa päämajojaan pitävät SEB, Swedbank ja Handelsbanken ovat jakamassa omistajilleen reilut 40 miljardia kruunua. Kun mukaan lasketaan muut pohjoismaiset suurpankit Nordea, Danske Bank ja DNB, nousee osinkopotti yli kaksinkertaiseksi.
LO:n Johansson pitää ennakoituja osinkoehdotuksia riskipitoisina. Tilanne on herkkä, kun palkansaajien reaalitulot ovat luisuneet yli vuoden ajan laukkaavan inflaation seurauksena. Lokakuussa reaalipalkat olivat laskeneet yhdeksän prosenttia, jos kuluttajahintojen nousu vuositasolla suhteutetaan nimellisiin palkankorotuksiin.
– Jos yritysjohtajat ja vauraat kapitalistit tekevät tiliä samalla kun tavallisten kansalaisten vaaditaan kantamaan vastuuta ja elämään kaurapuurolla, niin se ei ole ok, Johansson sanoi.
Hänen mielestään yritysten pitäisi sijoittaa osinkorahat toimintansa kehittämiseen. Osinkojen kasvattaminen on väärä ratkaisu, hän katsoo.
– Tavallisten ihmisten ei pidä joutua kantamaan Putinin sodan seurauksia, jos yläluokkaa kerää voitot.