Rautjärven kirkon tulipalosta on löytynyt viitteitä mahdollisesta rikoksesta, kertoo Kaakkois-Suomen poliisi.
Yleisjohtaja, rikoskomisario Harri Horttanainen sanoo tiedotteessa, että poliisi tulee käynnistämään tapauksesta esitutkinnan. Paloa tutkitaan törkeänä tuhotyönä, mutta nimikkeet voivat vielä tarkentua.
Pelastuslaitos sai automaattisen hälytyksen palosta noin puoli yhdeksän aikaan aamulla. Tilanne tarkentui myöhemmin suureksi rakennuspaloksi. Etelä-Karjalan maakunnassa itärajan tuntumassa sijaitseva puukirkko paloi kivijalkaan asti.
Kukaan ei loukkaantunut palossa.
Rautjärvellä myös toinen tulipalo
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella oli sunnuntaina toinenkin tehtävä Rautjärvellä.
Torsansalon kylässä tuhoutui palossa suurehko asuinrakennus ja sen piharakennuksia kokonaan. Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle kello 10.20.
Poliisi kertoi sunnuntaina alkuillasta, että asuinrakennuksen palonsyyn selvittämisen yhteydessä kiinteistön alueelta löytyi ruumis. Poliisi selvittää, onko kirkon ja asuinrakennuksen tulipaloilla yhteytä toisiinsa.
– Yhtenä tutkintalinjana on, että palot liittyvät toisiinsa ja siinä tapauksessa vaaraa uusille tulipaloille ei ole. Tutkinnan alkuvaiheessa kaikki tutkintalinjat ovat kuitenkin edelleen auki, poliisi kertoo tiedotteessa.
Poliisi kertoo aloittaneensa tulipalon aikana kirkossa olleiden puhuttelut.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Kalle Lantta kertoi STT:lle aiemmin päivällä, ettei palosta ollut tiedossa henkilövahinkoja. Lantta kertoi, että pelastuslaitos tutkii kumpaakin kohdetta ja se, onko tulipaloilla mahdollisesti jotain yhteyttä vai ei, selviää lähipäivien aikana.
Tällä hetkellä ei ole tiedossa, onko kyseessä kesämökki vai vakituinen asumus.
Torsansalosta on kirkolle matkaa noin 30 kilometriä.
Poliisi pyytää havaintoja mahdollisesti paloihin liittyvästä vuoden 2020 viininpunaisesta, viistoperäisestä Opel Astra -henkilöautosta. Havaintoja pyydetään joulun ajalta, Rautjärven ja Imatran alueilta. Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi.
Poistuminen ilman paniikkia
Kirkossa oli tulipalon syttymishetkellä käynnissä sanajumalanpalvelus. Jumalanpalvelusta pitänyt kappalainen Timo Kälviäinen kertoo STT:lle, että palohälytin alkoi soida kesken saarnan. Pian tämän jälkeen hän havaitsi savua eteisen suunnalta kirkkosalin pääovien raosta.
– Koska näin savua pääovella, annoin ohjeen poistua sivuovien kautta, Kälviäinen sanoo.
Kappalaisen arvion mukaan paikalla oli noin 30–40 ihmistä, jotka poistuivat rakennuksesta. Hänen mukaansa poistuminen tapahtui sujuvasti.
Kirkossa paikalla ollut entinen kirkkoherra Kari Luumi sanoo myös, että poistuminen tapahtui järjestyksessä ja ilman paniikkia. Hän oli osallistumassa joulupäivän aamun jumalanpalvelukseen vaimonsa kanssa. Niin ikään Luumin arvion mukaan paikalla oli yhteensä noin 30 ihmistä.
– Kun tulimme kirkon ulkopuolelle, niin näimme, että torni on pahasti tulessa. Sanoimme toisillemme jotenkin niin, ettei mitään ole enää tehtävissä, Luumi muistelee.
Paikalle lähetettiin pelastushenkilöstöä useilta paloasemilta ja vapaapalokunnista. Luumi arvioi, että ensimmäiset paloautot saapuivat paikalle noin 15–20 minuuttia poistumisen jälkeen.
Päivystävä palomestari Petri Pätilä arvioi, että palo jatkui puolenpäivän tietämille. Pätilä kertoi neljän aikoihin STT:lle, että palokunta jatkaa kirkon raunioiden jäähdyttelyä parilla yksiköllä ainakin iltaan asti ja mahdollisesti maanantaihin.
– Kirkon pelastamiseksi ei ollut tehtävissä mitään. Koko pelastuslaitoksen tehtävä keskittyi siihen, että lähellä olevat rakennukset saatiin suojattua, Pätilä kertoo.
Palomestarin mukaan välittömässä läheisyydessä oli viitisen rakennusta.
– Olisi varmasti palanut myös niitä, ellei niitä olisi suojattu. Siinä oli erillinen vainajien säilytyspaikka ja erilaisia talousrakennuksia.
Palopesäke tornissa?
Pelastuslaitos ei vielä kommentoi palon syttymissyytä tai -paikkaa. Pätilä odottaa asiasta tietoa lähipäivinä, ellei tapaus vaadi vielä laboratoriotutkimuksia.
– Se on hankalaa palotutkijoillekin, kun kirkosta ei jäänyt jäljelle kuin kasa hiiltynyttä puuta, hän sanoo.
Sen verran Pätilä valottaa tapahtunutta, että palo oli voimakkaimmillaan pääovien kohdalla kellotapulin alla.
Luumi arvioi maallikon mielipiteenä, että palopesäke on ollut kirkon tornista, jossa liekit näkyivät ensin. Hänen mukaansa tornissa ei ollut meneillään rakennus- tai korjaustöitä.
Luumi kertoo kuulleensa seurakunnan nykyiseltä työntekijältä, että kahden oven eteen oli viritetty naruja.
– Ilmeisesti kuitenkin reilusti työntämällä narut antoivat periksi ja kirkosta päästiin poistumaan, Luumi kertoo.
STT tavoitti kyseisen työntekijän, joka ei halunnut kommentoida asiaa. Hän sanoi poliisin tutkivan tapausta.
Luumi vaimoineen ei itse kohdannut naruja tai muita esteitä. He poistuivat ovesta, jossa sellaisia ei ollut. Hänen ymmärryksensä mukaan niistä on otettu kuvia, jotka on toimitettu poliisille.
– Tilannetta on kuvattu paljon, hän luonnehtii paloa kokonaisuutena.
Arkkipiispa: Surua joulun keskelle
Rautjärven seurakunta liitettiin vuoden 2019 alussa Ruokolahden seurakuntaan.
Seurakunnan kirkkoherra Leena Haakana kertoi STT:lle ennen puolta päivää, ettei kirkko ole enää viime vuosina ollut aktiivisessa jumalanpalveluskäytössä. Siellä on pidetty hänen mukaansa jumalanpalveluksia noin kerran kuussa ja suurina juhlapyhinä. Kirkossa pidettiin joulupäivän lisäksi aattokirkko eilen lauantaina.
– Paikallisille ihmisille tämä on nimenomaan se rakas ja läheinen kirkko, missä on menty naimisiin ja pidetty tämän alueen hautajaisia. Kyllä sen täällä huomaa monesta asiasta, että oma kotikirkko on ihmisille rakas, Haakana sanoo.
Hänen mukaansa seurakunnassa suunnitellaan nyt suruhartautta kirkon raunioilla lähipäiville.
Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma on sanonut rukoilevansa kaikkien tapauksesta järkyttyneiden puolesta.
– Joulun aika muistuttaa, kuinka tärkeä oma kotikirkko on monelle meistä. Uutinen Rautjärven kirkon palosta ja siihen liittyvistä epäselvistä kysymyksistä tuovat surua ja ahdistusta joulun keskelle. Rukoukseni ovat kaikkien asian järkyttämien luona, Luoma kirjoitti Twitter-tilillään.
Kirkko valmistunut 1881
Ruokolahden seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Mirja Henttonen ei ollut itse paikalla aamun jumalanpalveluksessa, mutta kuuli tapahtumasta nopeasti kirkon viestintäkanavia pitkin.
– Tämä on historiallinen kirkko ja niille, joille se on kotikirkko, menetys on varmasti todella raskas. Siihen kuuluu paljon muistoja sukupolvien ajalta, Henttonen sanoo.
Rautjärven vaalea kirkko oli puurakenteinen ja Museoviraston mukaan valmistunut vuonna 1881. Päätytornillinen ristikirkko oli suojeltu.
Paikalla sijainnut edellinen kirkko paloi Museoviraston mukaan vuonna 1872. Kirkon lähellä sijaitsee vuonna 1905 rakennettu pitäjäntupa.