Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Purra ja Saarikko kritisoivat Orpon verolupauksia vedoten VM:n madonlukuihin – "Näinä talouden aikoina aika kova paukku"

Kaikki Keskuskauppakamarin järjestämään vaalitenttiin osallistuneet neljä puoluejohtajaa olivat yhtä mieltä siitä, että tulevalla vaalikaudella tarvitaan menoleikkauksia. Eri linjoilla oltiin kuitenkin leikkaustarpeen suuruudesta.

Vaalitentissä puhutti valtionvarainministeriön (VM) torstaina julkaistu virkamiespuheenvuoro, jossa linjattiin, että ensi vaalikaudella julkista taloutta tulisi sopeuttaa kuudella miljardilla eurolla sekä menoleikkausten että veronkorotusten kautta. Seuraavalla vaalikaudella sopeutustarvetta olisi vielä kolme miljardia euroa.

Puoluejohtajia pyydettiin kirjoittamaan paperille, kuinka paljon he esittävät menoleikkauksia tulevalle vaalikaudelle. Eniten halusi leikata perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, jonka leikkaushaarukka olisi 2,5–3,5 miljardia tai tarvittaessa jopa 4 miljardia euroa.

– Tämä on etenkin kiinni siitä, minkälaisilla toimilla näihin pääsee. On aivan eri asia tehdä sellaisia toimia, joita perussuomalaiset kannattaa, kuin vaikkapa leikata suoraan sosiaaliturvasta, Purra sanoi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo leikkaisi 2–3 miljardia, keskustan Annika Saarikko 3 miljardia ja vasemmistoliiton Li Andersson puoli miljardia euroa.

Anderssonin leikkauslistalla olisi lähinnä yritystukia. Muilla puolueilla olisi monia yhteisiä säästökohteita, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva, asumistukijärjestelmä sekä hallinnon tehostaminen. Saarikko myös totesi, että olisi syytä tarkastella, mitkä viime vuosien menolisäyksistä ovat olleet toimivia ja mitkä eivät.

Kuudesta suurimmasta eduskuntapuolueesta pääministeripuolue SDP:llä ja vihreillä ei ollut edustajaa vaalitentissä.

Vain kokoomus mittavan veroalen puolella

Vaalitentissä käsiteltiin myös verotusta, koska VM:n esittämä sopeutustarve vaatisi myös lisää verotuloja.

Sekä Orpo, Purra että Saarikko alentaisivat verotusta, mutta kokoomuksen ehdottama miljardiluokan veronalennus olisi selkeästi isompi.

Saarikko kertoi keskustan esittelevän omat verolinjauksensa vuodenvaihteessa, mutta puolueen ehdottama kevennys kohdistuisi joka tapauksessa rajalliseen ryhmään, työssäkäyviin eläkeikää lähestyviin tai eläkeikäisiin. Hänen mielestään mittaviin veronalennuksiin ei VM:n lukujen perusteella ole varaa.

– Emme esitä miljardisummaa, Saarikko sanoi ja korosti, ettei keskusta kiristäisi verotusta.

– Mutta minusta on näinä talouden aikoina aika kova paukku luvata miljardien veroale.

Samoilla linjoilla oli Purra.

– Nämä VM:n madonluvut, mielestäni nyt ei ole vastuullista esittää merkittäviä veronalennuksia. Meidän pitää ensin lähteä purkamaan niitä menoja.

Orpo totesi Saarikolle, ettei tämän tarvitse olla huolissaan.

– Jos kokoomus on vastuussa, kyllä me pidämme vastuullisesti huolta julkisesta taloudesta. Emme me tee veropolitiikkaa, joka murentaa veropohjaa, Orpo sanoi.

– Meillä on vaihtoehtobudjetissa lähes miljardilla kohteita joissa voidaan kiristää työlle ja kasvulle vähemmän haitallisia veroja. Meille tämä on rakenteellinen asia.

Andersson totesi, että on epäloogista olla yhtä aikaa huolissaan alijäämästä ja samalla vaatia mittavia veronalennuksia. Hänen mukaansa vasemmistoliitto ei esitä ansiotuloveron kiristystä, mutta hän nosti esiin listaamattomien yritysten osinkojen verotuen, jonka puolue haluaisi poistaa.

– Ainoa kerta kun muistan, että Kauppalehti kehui vasemmistoliittoa pääkirjoitussivullaan, liittyi tähän esitykseen. Nähdään, että se on myös pörssiyrityksen kannalta epäreilua ja luo listautumiskynnystä, jos meillä on verojärjestelmä, joka suosii tietynmuotoisia yrityksiä enemmän kuin muita.

Työperäisestä maahanmuutosta erimielisyyttä

Työllisyysasteen osalta riman asetti korkeimmalle Purra, jonka mielestä sen pitäisi olla vähintään 80 prosenttia. Hän tosin korosti sitä, ettei työllisyysaste ole paras mittari työllisyyden seuraamiseen. Myös Saarikon mielestä 80 on mahdollinen lukema, mutta vaatii kaksi vaalikautta.

Orpo kirjoitti paperiin 78 prosenttia, Andersson asetti tavoitteen 76–77 prosenttiin.

Suomen työllisyysasteen trendi on tällä hetkellä reilut 74 prosenttia.

Kaikilla muilla puoluejohtajilla kuin Anderssonilla yksi työllisyyden parantamisen työkalu olisi puuttuminen ansiosidonnaiseen.

Saarikko ja Orpo korostivat työperäisen maahanmuuton merkitystä työvoimapulan ratkaisemisessa. Molemmat luopuisivat työvoiman saatavuusharkinnasta.

–  Olemme niin kriittisessä työvoimapulassa että me ei pärjätä. Muuten jäävät vanhukset hoitamatta ja telakoilla laivat rakentamatta, Orpo linjasi.

Purra vastusti saatavuusharkinnasta luopumista ja totesi, että se ei ole toiminut Ruotsissakaan.