Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hallitusohjelmaan kirjatusta ilmastoruokaohjelmasta löytyi herkkä kipupiste – "Ruokavalion muutos on ympäristön näkökulmasta väistämätön"

Ensimmäinen kutsu lähti medialle ja sidosryhmille vuosi sitten syyskuussa. Maa- ja metsätalousministeriön oli tarkoitus julkistaa verkkoseminaarissaan kansallinen ilmastoruokaohjelma ja kertoa ilmastotyöstä, jota organisaatiot ja ihmiset ympäri Suomen jo tekevät. Tilaisuus peruttiin viime hetkillä, koska ohjelman poliittinen käsittely oli vielä kesken.

Toinen yritys osui toukokuulle. Ministeriö ehti jälleen lähettää jo kutsun valmiin ilmastoruokaohjelman julkistustilaisuuteen, mutta siirsi tilaisuuden kesäkuulle vedoten ministerivaihdokseen. Ohjelmaa valmistelevan maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) tilalle oli kuukautta aikaisemmin tullut Antti Kurvinen (kesk.).

Hallitusohjelmaan kirjattu maa- ja metsätalousministeriön ilmastoruokaohjelma on yhä julkaisematta.

Tavoitteet tiivistyvät ruokalautaselle

Tutkivaan journalismiin erikoistunut Long Play julkaisi viime viikolla artikkelin "Ruoan hinta", joka käsitteli laajasti maatalous- ja ruokapolitiikkaa. Jutussa mainittiin myös Suomen viivästynyt ilmastoruokaohjelma ja arvelut hyllytyksen syystä. Ministeri Antti Kurvinen ei ollut vastannut toimittaja Hanna Nikkasen kyselyihin aiheesta.

STT pyysi ministeriöstä ilmastoruokaohjelman version, joka oli tarkoitus julkistaa toukokuussa.

Noin 30-sivuisen ilmastoruokaohjelman alkupuolella on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan ohjelman tavoitteena on pienentää kulutetun ruoan ilmastojalanjälkeä ja lisätä ymmärrystä ruoantuotannosta.

Tiivistelmässä ohjelman todetaan tukevan yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää, jossa otetaan huomioon niin sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen kuin ekologinenkin näkökulma. Kansallinen ilmastoruokaohjelma tukee hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.

Tulevaisuuden kestävää ruokajärjestelmää kuvataan ohjelmassa ruokalautasella, joka on jaettu teemoittain viiteen tavoitteeseen: sivuvirrat tehokkaasti hyödyksi, enemmän kotimaista kalaa, sieniä ja kasvikunnan tuotteita, sesonkipainotteista ruokaa, vastuullisesti tuotettuja liha- ja maitotuotteita kohtuudella sekä vähemmän ruokahävikkiä.

Yksi viidestä teemasta vaikuttaa kärjistyneen ohjelman kipupisteeksi.

Lihankulutusta on vähennettävä radikaalisti

Kansallisen ilmastoruokaohjelman keskeisin asia on ruokavalion muutos, tiivistää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jyrki Niemi.

Niemi kollegoineen on laatinut Luken laajan raportin ilmastoruokaohjelman vaikuttavuustavoitteista.

– Raportti perustui viime vuosien tutkimushankkeisiin. Raportin pohjalta ministeriö lähti työstämään ohjelmaansa, Niemi taustoittaa.

Ilmastoruokaohjelman mukaan kestävä ruokavalion muutos vaatii, että lihankulutusta vähennetään kolmanneksella nykyisestä. Niemi kuvailee tavoitetta radikaaliksi.

– Ruokavalion muutos on ympäristön näkökulmasta väistämätön, ja uskon sen toteutuvan aikanaan, mutta ilmastoruokaohjelman tavoitevuosi 2035 on kunnianhimoinen.

Niemen mukaan tavoitteen tiellä ovat kuluttajien sitkeät tottumukset ja asenteet. Myös hinta painaa valinnoissa.

– Se vaikuttaa myös, saako elintarviketeollisuus kaupan hyllyille kasvipohjaisia tuotteita, joilla kuluttajat voivat näppärästi korvata nykyistä lihankulutustaan.

Niemi muistuttaa, että kestävämpi ruokavalio olisi myös kansalaisten terveydelle suotuisampi.

– Nykytutkimusten mukaan suomalaiset syövät punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten, etenkin miehet.

Ilmastoruokaohjelma vaatisi vauhdikasta sopeutumista paitsi kuluttajilta myös maataloudelta.

– Elintarviketeollisuus ja jalostus sopeutuisivat varmasti helpommin, mutta alkutuotannon asema on vaikea, Niemi sanoo.

– Suomalaisen maatalouden suhteellinen kilpailukyky perustuu vahvaan kotieläintuotantoon, ei niinkään peltojen kasvituotantoon. Olisi varsin todennäköistä, että kasvipohjaisten tuotteiden tuonti lisääntyisi.

Herkkä aihe maataloudelle

Ilmastoruokaohjelman visioima tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä on herkkä aihe. Niemi sanoo ymmärtävänsä, miksi aihe on kipeä etenkin maanviljelijöille ja heidän etujaan ajaville.

– Alkutuotannossa on tehty vahvoja investointeja kotieläintuotantoon. Ei ole ihme, jos keskustelu lihankulutuksen radikaalista vähentämisestä herättää epävarmuutta, Niemi toteaa.

– En ole ollut erityisen hämmästynyt siitäkään, että ohjelman julkitulo on viivästynyt. Ohjelmaa on nyt ja aikaisemmin valmistellut keskustalainen maatalousministeri. Heidän kannatusalueillaan asia on erittäin merkittävä.

STT pyysi ministeri Antti Kurviselta puhelinhaastattelua, mutta Kurvisen avustaja toivoi kysymykset sähköpostilla. Listalla oli kysymyksiä ohjelman aikataulusta, viivästyksen syistä ja mahdollisista muutoksista. Kaikkiin kysymyksiin tuli Kurviselta vain yksi vastaus:

– Ohjelma on valmistelussa ja julkistamisajankohta selviää syksyn aikana. Ohjelman tavoitteena ovat monipuolisen ruokakulttuurin arvostuksen lisääminen ja ihmisten kulutustottumuksien ohjaaminen entistä kestävämpiin vaihtoehtoihin.

Ilmastoruokaohjelman tavoitteet ja keinot epäilemättä aiheuttavat kipakkaa keskustelua myös hallituspuolueiden välillä. STT olisi halunnut kuulla ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr.) ajatuksia ohjelmasta ja sen aikataulusta, mutta Ohisalo vastasi haastattelupyyntöön vain lyhyellä kommentilla.

– Ilmastoruokaohjelma on kirjattuna hallitusohjelmaan. Hallitustyön lähtökohtana on tietenkin se, että hallitusohjelmaa toteutetaan, Ohisalo viestitti avustajansa välityksellä.

Kriisit haastavat ilmastotavoitteita

Maa- ja metsätalousministeriö aloitti ilmastoruokaohjelman valmistelun vuoden 2020 alussa. Helmikuun avaustilaisuudessa keskusteltiin ja kuultiin puheenvuoroja ilmastoruokaohjelman valmistelusta. Tilaisuuden videotallenne löytyy yhä verkosta.

Myös Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi piti tilaisuudessa esityksen, jossa hän taustoitti aihetta tutkimustuloksin. Hän myöntää, että avauksen jälkeen on tapahtunut paljon.

– Silloin elettiin vielä niin sanottuja normaaliaikoja ja nähtiin maatalouden ilmastotavoitteet tietyllä tapaa varteenotettavampina kuin nyt. Koronakriisi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat nostaneet pinnalle kysymyksen, missä määrin olemme valmiita antamaan periksi ilmastotavoitteista suhteessa ruokaturvan tavoitteisiin.

Niemen mielestä tavoitteet tosin tukevat toisiaan, jos asiaa tarkastellaan riittävän pitkäjänteisesti.

– Esimerkiksi turvepeltojen osalta puhutaan, että tarvitsemme kaikki pellot viljelykseen, koska maailman ruokaturva on vaarassa. Itse silti näen, että voimme hyvin luopua turvepeltojen viljelyksestä. Avaustilaisuudessa puhuessani en ollut vielä sisäistänyt, että radikaalitkaan ruokavaliomuutokset eivät vähennä turvepeltojen määrää riittävästi.

Niemi painottaa, että vaikka ilmastoruokaohjelma keskittyy ruokavalion muutokseen, ilmastotavoitteita tulisi poliittisessa ohjauksessa tarkastella kokonaisuutena.