Rajavartiolaitoksen tavoitteena on, että laitonta maahantuloa ehkäisevän aidan rakentaminen itärajalla voisi alkaa mahdollisimman nopeasti. Rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan Rajavartiolaitoksella on valmius aloittaa esteaidan rakentaminen vielä tämän vuoden aikana.
– Meidän tavoitteena tietysti on se, että mitä nopeammin, sen parempi, sanoo kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty STT:lle.
Hän muistuttaa, että suunnitellun kaltaista aitaa ei ole Suomessa vielä tällä hetkellä missään. Pitkäniitty sanoo, että pilotointivaiheen jälkeen ensi vuoden puolella voisi olla mahdollista päästä etenemään laajempaan rakentamiseen.
– Keväällä voitaisiin lähteä massamaisempaan rakentamiseen, hän arvioi.
Rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan aidan rakentaminen voisi kestää kokonaisuudessaan arviolta 3–4 vuotta riippuen saatavasta rahoituksesta ja hankinnan sujuvuudesta.
Aita, tekninen valvonta ja tiejärjestelyt
Rajavartiolaitos arvioi, että aidan rakentaminen osalle itärajaa on tarpeellinen Suomen turvallisuusympäristön muuttumisen takia. Eteen on tullut uusia haasteita, joihin perinteinen rajavalvontamalli ei enää pure.
– Meidän perinteinen rajavalvontamallimme, mitä me olemme kehittäneet vuosikymmeniä, ei enää kaikilta osin vastaa niitä tarpeita, mitä rajaturvallisuuden ylläpitäminen vaatii tänä päivänä, Pitkäniitty toteaa.
Nyt valmistuneen suunnitelman mukaan aitaa rakennettaisiin noin 130–260 kilometrin matkalle itärajalle. Koko itärajan pituus on 1 300 kilometriä.
Ajatuksena on, että aita tulisi riskialttiimmille alueille, joita ovat rajanylityspaikat ja niiden läheiset alueet. Pääosa aidasta tulisi käytännössä rajojen valvonnan painopistealueelle Kaakkois-Suomeen.
Venäjän puolella Moskova ja Pietari ovat solmukohtia, joiden kautta ihmiset liikkuvat paljon.
– Iso kuva on suomalaisten näkökulmasta se, että kyllähän Karjalan kannaksen alue on Suomelle se alue, mistä tänne ensisijaisesti tullaan, Pitkäniitty kuvailee.
Esteaita olisi aidan, teknisen valvonnan ja tien muodostama kokonaisuus. Kokonaisuus voisi koostua kameroista ja sensoreista sekä valvomosta, mahdollisesti vaikkapa 3–4 metriä korkeasta aidasta sekä aidan päälle tulevasta piikkilankatyyppisestä hidasteesta, joka vaikeuttaa aidan yli pääsyä ja antaa rajaviranomaisille lisää reagointiaikaa.
– Aidan Suomen puolelle tulee kulku-ura, jota pystyy joko ajamaan autolla, mönkijällä tai moottorikelkalla. Jollain keinolla pitää päästä paikalle nopeasti, Pitkäniitty sanoo.
Kustannusarvio satoja miljoonia
Arvio aidan kustannuksista liikkuu sadoissa miljoonissa euroissa. Pitkäniityn tietämyksen mukaan aidan kustannukset ovat esimerkiksi Virossa hieman yli miljoona euroa kilometriltä.
Pitkäniitty arvioi, että Viron olosuhteet ovat kuitenkin hieman helpommat kuin Suomessa. Hän nostaa esimerkiksi sähkönsyöttöpisteet. Tekninen valvonta vaatii sähköä ja kysymys kuuluu, miten sähkö lopulta paikalle järjestetään.
– Olen itse epäillyt, että meidän hintalappumme voi valitettavasti olla lähempänä kahta miljoonaa tai jopa yli kaksi miljoonaa per kilometri, hän sanoo.
Mittavan raja-aidan rakentamisen itärajalle mahdollistaa uusi rajavartiolaki, joka tuli voimaan heinäkuussa. Aiempaan lakiin lisättiin sellaiset säädökset, jotka sallivat myös laajempien esteiden rakentamisen rajavyöhykkeelle.
Ilman lakimuutosta Rajavartiolaitoksen nyt kaavailema jopa 260 kilometrin mittainen raja-aita valvontalaitteineen sekä tiejärjestelyineen ei olisi mahdollinen.
– Aiemmassa lainsäädännössä oli kyllä säännös raja-aidasta, mutta se oli melko suppea. Sitä täsmennettiin ja laajennettiin. Käytännössä tämä uusi päivitys mahdollistaa nyt mittavammat esterakennelmat, jos sellaisia päätetään rakentaa, sanoo lainsäädäntöneuvos Anne Ihanus sisäministeriöstä.
Kaikki lain edellyttämät toimivaltuudet ja säännökset raja-aidalle ovat nyt siis olemassa. Hanke tarvitsee enää vain poliittisen siunauksen ja rahoituksen.