Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Haavisto: Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuus koskettaa koko ihmiskuntaa

Ukrainassa sijaitsevan Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuus on koko ihmiskuntaa koskettava kysymys, varoittaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Haaviston mukaan venäläiset joukot ovat tukeutuneet voimalaan ja tulittaneet sieltä käsin Ukrainan asemia.

– Joukkojen ja ammusten sijoittaminen voimalan alueelle on äärimmäisen vaarallista ja vastuutonta. Venäjän tulee välittömästi vetää joukkonsa ja muu sotilasmateriaali pois voimalan alueelta sekä sallia Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastajien turvallinen pääsy alueelle, Haavisto sanoi ulkoministeriön suurlähettiläskokouksessa Helsingissä pitämässään puheessa.

"Demilitarisoinnista sovittava"

Haavisto muistuttaa, että Zaporizhzhjan voimala on Euroopan suurin ydinvoimala. Hänen mukaansa uutiset Zaporizhzhjan voimalasta ovat palauttaneet monille mieleen Tshernobylin ydinkatastrofin 1980-luvulla. Zaporizhzhjan tavoin myös Tshernobyl sijaitsee Ukrainassa.

– Osapuolten tulisi sopia voimalan lähialueen demilitarisoinnista ydinturvallisuuden varmistamiseksi. Zaporizhzhjan voimalan turvallisuus on koko ihmiskuntaa koskettava kysymys. Mikä tahansa onnettomuus tai vahinko voimalassa olisi tuhoisa ihmisten ja ympäristön kannalta, Haavisto painotti.

Haaviston mukaan Suomi tukee täysimääräisesti IAEA:n ydinturvallisuuden eteen tekemää työtä.

– Olemme valmiita antamaan IAEA:lle kaikkea heidän tarvitsemaansa tukea tässä tilanteessa, Haavisto sanoi.

"Kuunnellaan Turkin huolia ja kerrotaan omasta lainsäädännöstämme"

Haaviston mukaan Suomessa vielä elokuun aikana järjestettävässä Suomen, Ruotsin ja Turkin välisessä virkamiestapaamisessa kuunnellaan Turkin huolia ja kerrotaan Turkille Suomen lainsäädännöstä ja sen asettamista rajoitteista.

– Esimerkiksi kun puhutaan karkotuksista tai palautuksista, meillä on oma oikeusjärjestyksemme, joka näissä yhteyksissä on se, jonka mukaan mennään, Haavisto sanoi ulkoministeriön suurlähettiläspäivien yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Koska tapaaminen on ensimmäinen laatuaan, siinä käydään Haaviston mukaan lävitse maiden välisen yhteistyön sisällysluetteloa.

– Katsotaan, mikä asia kuuluu minkäkin viranomaisen yhteistyövaltuuksiin ja keitä tarvitaan pöydän ympärille, Haavisto sanoi.

– Varmasti saadaan aikaan yhteistyö, joka on pitkän aikavälin sitoutumista näihin turvallisuuskysymyksiin.

Paikkaa tai tarkkaa ajankohtaa ei ole julkistettu

Haavisto kertoi perjantaina, että Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat tapaavat Suomessa elokuun aikana.

Tapaaminen liittyy Madridin Nato-huippukokouksessa kesäkuussa tehtyyn Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmikantasopimukseen. Virkamiestapaamisessa jatketaan keskusteluja Madridissa laaditun yhteisymmärrysasiakirjan pohjalta.

Kokouksen paikkaa tai tarkkaa ajankohtaa ei ole julkistettu. Ruotsalainen Aftonbladet-lehti kirjoitti viime viikolla, että kokous järjestettäisiin perjantaina 26. elokuuta.

Turkki on uhannut jäädyttää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten etenemisen, jos sen vaatimuksiin ei suostuta. Turkki on esittänyt Suomelle ja Ruotsille muun muassa vaatimuksia terroristeiksi väitettyjen henkilöiden luovutuksista Turkkiin.

"Pitää koputtaa puuta"

Haavistolta kysyttiin tilaisuudessa Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointien tilanteesta ja siitä, voisiko jonkin muunkin Nato-maan ratifioinnin kanssa tulla mutkia matkaan kuin Turkin.

Suomen Nato-jäsenyyden on tähän mennessä ratifioinut 23 Naton 30 jäsenmaasta. Ratifioinnit puuttuvat vielä Espanjalta, Kreikalta, Portugalilta, Slovakialta, Tshekiltä, Turkilta ja Unkarilta.

– Aina pitää koputtaa puuta, kun yllätyksiä tulee nurkan takaa, mutta kyllä meillä on sellainen käsitys, että maat kohtuullisessa aikataulussa tämän ratifiointiprosessin käyvät läpi, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan Portugalin ulkoministeri oli häneen äskettäin yhteydessä ja kertoi hieman anteeksipyytelevään sävyyn, että maan parlamentti käsittelee ratifiointiasiaa syyskuun puolivälissä.

– Luulen, että tunnelma on näissä jäljelle jäävissä maissa juuri se, että pyritään nopeuttamaan tätä prosessia, mutta tietysti kaikissa maissa täytyy kunnioittaa niiden omia parlamentaarisia pelisääntöjä, Haavisto sanoi.

Unkarista tuskin soraääniä

Suomen Unkarin-suurlähettiläs Markku Virri ei usko, että esimerkiksi Unkarin parlamentista tulisi soraääniä Suomen Nato-jäsenyydelle.

– Unkarin hallituksella on kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa ja parlamenttienemmistöllä ei ole ollut tapana äänestää hallituksen esityksiä vastaan, Virri sanoi STT:lle.

Unkarin pääministeripuolue on Viktor Orbanin oikeistolainen Fidesz-puolue.

Virrin mukaan Unkarin hallitus jätti esityksen parlamentin käsittelyyn ennen kesätaukoa kesäkuussa ja asian käsittely jatkuu, kun parlamentti palaa töihin syyskuun puolivälissä tai loppupuolella.

Vaikea sanoa, tuleeko lisäjännitteitä

Haavistolta kysyttiin myös, uskooko hän, että Ukrainan itsenäisyyspäivä aiheuttaa lisäjännitteitä. Hänen mukaansa sitä on vaikea sanoa, mutta kriisi on jatkunut pitkään ja saanut uusia muotoja, kuten iskuja Krimillä ja sisäistä levottomuutta Venäjällä.

Hän viittasi Moskovassa tehtyyn pommi-iskuun, jossa kuoli venäläisen äärioikeistolaisen ajattelijan Aleksandr Duginin tytär Darja Dugina.

Haavisto kertoi, että EU:n ulkoministereillä on mahdollisuus kuulla Ukrainan ulkoministeriä kuun lopulla.

– Silloin varmasti saamme Ukrainan arvion tästä tilanteesta.