Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hoitajamitoituksen nostoa siirrettävä, ennakoi vastuuministeri Lindén – RKP:n Henriksson kaipaa STM:ltä arviota tilanteesta

Vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nostolle täytyy katsoa pidempi siirtymäkausi, arvioi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.).

Lakiin kirjatun hoitajamitoituksen on tarkoitus nousta ensi huhtikuussa. Lindénin mukaan on järkevää ja realistista katsoa, voidaanko uusi vaatimus mitenkään mahdollisesti saavuttaa alle kahdeksassa kuukaudessa.

– Yritämme tietenkin, mutta kyllähän se käytännössä tarkoittaa varmaan sitä, että tässä täytyy katsoa pidempi siirtymäkausi, Lindén sanoo.

Lindén sanoo STT:lle, että päätös tehdään todennäköisesti hallituspuolueiden johtajien kesken.

– Oletan, että siitä käydään keskustelut erillään budjettiriihestä, ministeri sanoo.

Hallituksen budjettiriihelle on varattu elokuun viimeinen ja syyskuun ensimmäinen päivä. Siellä hallituspuolueet hakevat poliittista sopua ensi vuoden budjetista.

STM:n arviota kaivataan

Eri puolueiden ministereillä on erilaisia käsityksiä siitä, keneltä odotetaan aloitteellisuutta hoitajamitoituksen siirron arvioinnissa.

Lindén painottaa poliittisen päätöksen merkitystä ennen kuin hänen johtamansa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) alkaisi valmistella lakimuutosta. Sen sijaan keskustaa johtava Annika Saarikko pyysi lauantaina ministeriöltä esitystä uudesta päivästä noston toteutukselle.

Myös RKP:n Anna-Maja Henriksson katsoo STM:n suuntaan.

– Olen valmis keskustelemaan asiasta hyvin nopeastikin hallituksen sisällä, mutta katson tietysti, että sosiaali- ja terveysministeriön suunnalta on tultava arvio siitä, mikä tilanne käytännössä on, Henriksson sanoo.

Keskusta siirtäisi, SDP avoin, vasemmistoliitto varuillaan

Hallituspuolueista SDP on sanonut olevansa valmis tarkastelemaan uudistuksen aikataulua. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kuitenkin sanoi tällä viikolla, että puolue ei aio luopua itse nostosta.

Tätä myös vanhuspalveluiden tilasta huolta kantava Lindén korostaa STT:lle.

– Hoitokotien asukkaat ovat paljon apua tarvitsevia ihmisiä. Sen takia meillä ei ole varaa puhua siitä, että luovuttaisiin 0,7:n tavoitteesta, Lindén sanoo.

Eilen valtiovarainministeri Saarikko sanoi puolueen haluavan siirtää korotuksen astumista voimaan. Saarikko myös sanoi, ettei halua luopua korotuksen toteuttamisesta.

Sen sijaan vasemmistoliitto suhtautuu siirtoon lähtökohtaisesti suurella varauksella. Puolueesta kerrotaan STT:lle, että asiasta on tarkoitus linjata ensi viikolla, kun puolueen kansanedustajat kokoontuvat kesäkokoukseen.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on aiemmin sanonut Ylelle kaipaavansa asiasta lisätietoja. Ympäristöministerin esikunnan mukaan hänellä ei ole toistaiseksi asiaan lisättävää.

RKP:tä johtava oikeusministeri Henriksson kertoo suhtautuvansa asiaa pragmaattisesti. Hänen mukaansa on seurattava, voiko hoitoala noudattaa lakia.

– Lainsäätäjän tehtävänä on säätää sellaisia lakeja, jotka on mahdollista toteuttaa, Henriksson sanoo.

Keskusta ja SDP ovat pitäneet esillä ajatusta, että vaatimusten täyttämistä voitaisiin edesauttaa myös siten, että hoiva-avustajien työpanosta hyödyntämällä.

Mitoitusta nostettu asteittain

Hoitajamitoitusta on nostettu kuluvalla vaalikaudella asteittain.

Nyt hoivakodeissa kymmentä hoidettavaa vanhusta kohden pitää lain mukaan olla kuusi hoitajaa. Huhtikuusta alkaen luvun on tarkoitus nousta seitsemään. Pula hoitajista voi kuitenkin johtaa siihen, että hoivapaikkoja vähennettäisiin, jotta tavoite saavutettaisiin.

Mitoitus oli keskeinen teema viime eduskuntavaaleissa alalla paljastuneiden laiminlyöntien vuoksi.

Uudistuksen aikataulusta äänestettiin eduskunnassa kesäkuussa 2020. Uudistuksen onnistuminen ja sen turvaaminen herätti paljon keskustelua, mutta yksikään puolue ei lopulta vastustanut mitoituksen nostoa. Perussuomalaiset esitti sen saattamista voimaan jo vuoden 2021 alussa.

Tällä haavaakin oppositiosta vain kristillisdemokraatit ja valta kuuluu kansalle ovat Uutissuomalaisen mukaan vastustaneet lykkäystä.