Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Haminassa rannalta löytynyt mursu on lähtenyt uimaan ulapalle, mutta edellytykset löytää takaisin kotiin voivat olla pienet – "Itämeri on hirmu sokkeloinen meri"

Haminassa paikalliselle venerannalle noussut mursu lähti puolenpäivän aikaan uimaan rannasta ulapalle, Kaakkois-Suomen poliisi kertoo.

Poliisin mukaan eläinlääkäri tutki rannalla köllötelleen mursun silmämääräisesti. Aluksi mursun epäiltiin olevan nääntynyt, koska se oli täysin sille väärässä elinympäristössä. Myös pelastuslaitos saapui paikalle kastelemaan mursua ja avustamaan mahdollisessa kiinniotossa.

Mursu ehti olla rannalla joitakin tunteja, kunnes se siirtyi rantaveteen ja lähti uimaan etelän suuntaan. Eläinlääkärin konsultoinnin jälkeen poliisi päätti, että hyväkuntoiseksi todettu mursu saa jatkaa matkaansa merelle päin.

– Tasaista tahtia uinut mursu päästettiin tarkkailusta Haminanlahden kohdalla, ja se sai jatkaa matkaansa kohti ulappaa, Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen komisario Ilari Saarikivi sanoo tiedotteessa.

Saarikiven mukaan mursusta teki ilmoituksen sivullinen, joka näki mursun uimassa vedessä.

Poliisi kehottaa veneilijöitä noudattamaan alueella erityistä varovaisuutta sekä pysymään mursusta etäällä.

Pelastuslaitos kuvaili tviitissään tapausta "ehkä historiansa erikoisimmaksi eläinpelastustehtäväksi".

Mursua kuvannut valokuvaaja Sasu Mäkinen kertoi STT:lle puoliltapäivin, että tapahtumapaikan vastarannalle oli kerääntynyt noin 50 ihmisen yleisö seuraamaan tilannetta. Mäkisen mukaan mursu oli nostellut päätään ja pelastuslaitos oli suihkuttanut sen päälle vettä yrittäen pitää eläimen hyvinvoivana.

Kuinka mursun käy?

Aiemmin tänään Korkeasaaren eläintarhan eläinlääkäri Sanna Sainmaa arvioi STT:lle mursun olevan todennäköisesti huonossa kunnossa tai ainakin uupunut.

Iltapäivällä Lotta Kivalo Korkeasaaren viestinnästä kertoi, ettei Korkeasaaren eläinlääkäri ehtinyt paikalle ennen kuin mursu jo lähti jatkamaan matkaa. Kivalo sanoo, että mursun edellytyksiä päästä takaisin kotikonnuilleen on hankala arvioida.

– Itämeri on hirmu sokkeloinen meri. Se, että sattuu löytämään oikean reitin, on aika tuuripeliä, Kivalo sanoi.

Mursujen luonnollinen elinympäristö ei ole Itämeri, vaan lähin luonnollinen esiintymispaikka on Pohjoinen jäämeri.

Korkeasaaressa ei ole tällä hetkellä mursuja.

Mursuja uhkaavat ilmastonmuutos ja ihmisen toiminta

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan maailmassa on kahta mursun alalajia, atlantinmursuja ja tyynenmerenmursuja. Atlantinmursu elää Kanadan, Grönlannin, Norjan ja Venäjän vesillä, jotka ovat kausittain jään peittämiä. Tyynenmerenmursun levinneisyysalue taas levittyy Venäjältä ja Yhdysvaltain Alaskasta Beringinmerelle.

Arvioiden mukaan atlantinmursuja on 25 000 ja tyynenmerenmursuja noin 200 000 yksilöä. Atlantinmursu on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton punaisen listan mukaan silmälläpidettävä laji, mikä tarkoittaa, että populaatio on taantunut tai huomattavan harvalukuinen.

Mursut voivat WWF:n mukaan kasvaa 3–4 metrin pituisiksi ja painaa yli 1 500 kiloa. Ne voivat elää jopa 40-vuotiaiksi.

Niitä tavataan harvemmin syvissä vesissä, koska ne syövät mieluummin matalien vesien pohjalla muun muassa simpukoita ja nilviäisiä.

Ne ovat erittäin alttiita häiriölle ja melulle.

Mursujen suurin uhka on ilmastonmuutos, sillä jäätiköiden sulaminen ajaa ne lepäämään maalle kauemmas niiden ruokailupaikoista. Atlantinmursuja taas uhkaavat merenkulku, matkailu ja teollisuus sekä niiden mukanaan tuoma melu, jotka häiritsevät niitä.