THL muuttaa rokotussuosituksiaan todennäköisesti syksyllä – osa rokotteista saattaa olla silloin jo vanhentunut

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muuttaa todennäköisesti syksyllä suosituksiaan neljänsistä koronarokoteannoksista Suomessa. Asiasta kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek STT:lle.

Nohynekin mukaan suositusten tarkka sisältö selvinnee kesän mittaan eikä lopullista ajankohtaa niiden astumiselle voimaan ole lyöty lukkoon. Odotettavissa kuitenkin on, että neljänsiä rokoteannoksia tullaan viimeistään syksyllä suosittelemaan nykyistä nuoremmille ikäryhmille.

– Toivon, että voimme antaa tarkempia suosituksia jo kesän aikana. Valmistaudumme siihen, että syksyllä annetaan laajemmin neljänsiä annoksia, Nohynek sanoo.

Nohynekin mukaan THL tarkastelee kolmea eri skenaariota, joiden pohjalta suositukset tullaan antamaan. Yhtenä mittatikkuna käytetään koronaviruksen omikron-variantille räätälöityjen rokotteiden saatavuutta.

– Haluamme tietää tarkemmin, milloin ja kuinka paljon omikronia varten räätälöityjä rokotteita saadaan, Nohynek kertoo.

Ensimmäisiä tietoja saadaan hänen mukaansa ensi viikolla, kun Yhdysvaltain lääkeviraston on määrä tarkastella Pfizerin ja Modernan omikron-rokotteiden immunogeenisuustietoja. Tarkastelu antaa osviittaa, mitä omikron-rokotteilta voidaan odottaa myös Euroopassa.

Toistaiseksi THL suosittelee neljänsiä annoksia muun muassa kaikille 80 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville 70–79-vuotiaille. Neljännen annoksen on ottanut THL:n tilastojen mukaan 6,5 prosenttia täysi-ikäisestä väestöstä Suomessa.

Neljänsistä annoksista eniten hyötyä vasta syksyllä

Nohynekin mukaan voimassa oleva THL:n suositus noudattaa EU:n tartuntatautiviraston linjaa.

– Virasto sanoi viimeisimmässä yhteenvedossaan, että tällä hetkellä epidemian laantuessa (Euroopassa) suurin hyöty rokotteista saadaan 80 vuotiailla ja vakavimmissa riskiryhmissä, Nohynek kertoo.

– Paras hyöty rokotteista (muissa ryhmissä) saadaan viraston mukaan silloin, kun ollaan lähempänä epidemian alkavaa nousua. Olemme (Suomessa) ihan linjassa eurooppalaisen suosituksen kanssa.

Nohynekin mukaan koronavirusepidemian keskeiset mittarit eli erikoissairaanhoidon ja tehohoidon jaksot sekä koronaan liittyvien kuolemien määrät näyttävät Suomessa nyt alaspäin.

– Poikkeuksen muodostavat edellä mainitut vanhemmat ikäryhmät ja riskiryhmät. Siksi heille on suositeltu neljänsiä annoksia, Nohynek sanoo.

Epidemian odotetaan kiihtyvän Suomessa jälleen syksyllä. Tuolloin neljänsistä rokoteannoksista saadaan Nohynekin mukaan suurin hyöty irti.

– Ilman muuta tehosteannoksia suositellaan syksyllä (nykyistä laajemmille ihmisryhmille). Siten pystymme ottamaan vastaan infektioiden määrän kasvun ja estämään vakavien tapausten sekä kuolemien määrän mahdollisen nousun, Nohynek sanoo.

Ensimmäinen erä rokotteita vanhenemassa ehkä syyskuussa

Varastossa olevien rokotteiden määrästä suomalaisten immuniteetti koronaa vastaan ei ainakaan ole kiinni. Johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä sanoo, että erilaisia koronarokotteita on Suomessa jemmassa lähes kolme miljoonaa annosta.

– Näistä lasten Comirnaty-rokotteita on noin 360 000. Novavaxin proteiiniadjuvanttirokotetta on noin 190 000 annosta. Aikuisten Comirnatya on vajaat kaksi miljoonaa ja Modernaa noin 300 000 annosta, Kontio luettelee.

Hänen mukaansa ensimmäiset varastossa olevat erät ovat tällä tietoa menossa vanhaksi syyskuussa. Kontio ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka suurista määristä puhutaan.

Lisäksi tuotteiden "parasta ennen" -päivämäärä saattaa joka tapauksessa vielä liikahtaa eteenpäin.

– Koronarokotteiden vanhenemisaikaa on koko ajan pidennetty, kun tutkimus rokotteiden säilyvyydestä on karttunut. Rokotteiden pidempiaikaisesta säilyvyydestä ei ollut myyntiluvan myöntämisen aikaan tarkkaa tietoa, Kontio sanoo.

– Alun perin aika oli kuusi kuukautta, mutta nyt se on jopa vuoden, joka sekin saattaa vielä pidentyä. Nämä (osan Suomen rokotteista) eivät välttämättä vanhene siis vielä syyskuussakaan.

Niinistö ihmettelee, miksi neljänsiä annoksia "pantataan"

Presidentti Sauli Niinistö kertoo tänään julkaistussa Ilta-Sanomien jutussa toivovansa, että neljänsiä rokoteannoksia laajennettaisiin Suomessa nuorempiin ikäryhmiin. Niinistö sanoo tuntevansa itseään nuorempia ihmisiä, jotka ottaisivat mielellään neljännen rokoteannoksen.

– Minun on vaikea ymmärtää, miksi niitä pantataan, presidentti sanoo haastattelussa.

Niinistö kertoo olevansa ylipäätään huolissaan koronatilanteesta ja koronakuolemien määrästä Suomessa. THL:n tilastojen mukaan Suomessa on raportoitu epidemian aikana lähes 4 800 koronaan liitettyä kuolemaa. Keväällä kuolemantapausluvut alkoivat kasvaa.

Niinistö arvioi kuolemien määrän olevan suuri.

– Kuolemien määrä meillä tuntuu olevan valtavan suuri ja siitä vallitsee valtava vaiennus. Siinä missä Suomessa tilanne oli kaksi vuotta hyvä, nyt se on tässä suhteessa erittäin huono. Kuolema on kova asia.

Presidentti painottaa yhä varovaisuutta koronan riskiryhmiin kuuluvien ihmisten kanssa. Hän on itse sairastanut taudin ja sai sen jälkeen vielä keuhkokuumeen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindén: "THL:n linja on ollut tiukka"

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) sanoo olevansa samaa mieltä presidentti Niinistön kanssa neljänsistä koronarokoteannoksista Suomessa.

Lindén kertoo Twitterissä, että hän on kolmen kuukauden ajan vaatinut, että neljänsiä rokotteita annettaisiin enemmän.

Lindén sanoo, että THL ohjaa rokottamista Suomessa. Hänen mukaansa laitoksen linja on ollut "hyvin tiukka".

– Olen terveysministerinä sataprosenttisesti samaa mieltä (presidentin kanssa), Lindén kirjoittaa toisessa viestissään.

Lindénin mukaan yhteiskunnan ilmapiiri muuttui liian nopeasti sellaiseksi, jossa koronaepidemian ajateltiin olevan ohi. Koronaa vähättelevästä asenteesta hän syyttää muun muassa "mediaa, etujärjestöjä ja poliitikoita".

– Toista mieltä olevat leimattiin "vanhoiksi rajoittajiksi", Lindén sanoo.

Kolmas annos ei ole kelvannut samaan tahtiin kuin kaksi ensimmäistä

Samaan aikaan, kun poliitikot penäävät neljänsien annosten laajentamista nykyisestä, eivät kolmannetkaan annokset ole Suomessa kelvanneet entiseen malliin. Koronarokotusten ensimmäisen ja toisen annoksen on saanut lähes 90 prosenttia 18 vuotta täyttäneestä väestöstä. Kolmannen annoksen on ottanut sen sijaan vain 65 prosenttia täysi-ikäisistä. Luvut perustuvat THL:n kokoamiin tilastoihin.

THL:n Nohynek ei osaa varmaksi sanoa, miksi kolmannet annokset eivät ole käyneet yhtä hyvin kaupaksi kuin kaksi ensimmäistä. Hän arvelee taustalta löytyvän monenlaisia syitä.

– Varmaan joukossa on paljon nuoria ihmisiä, jotka eivät katso, että rokottaminen on järkevää. Voi olla myös heitä, jotka ovat jo sairastaneet koronan ja ajattelevat saavansa siitä riittävän suojan, Nohynek pohtii.

– Sitten on niitä, jotka pelkäävät uusia rokotteita. Kyllä siellä on kirjava joukko erilaisia syitä.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka