Kunta-alan työehtosopimuksesta saavutettiin pitkään jatkuneen väännön jälkeen neuvottelutulos, mutta työtaisteluita voi Tehyn ja Superin työntekijöiden piirissä olla luvassa.
Sovittelulautakunnan ehdotukseen perustuvaan sopimukseen pääsivät Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty) sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Osapuolet eivät ole vielä kertoneet sopimuksen sisällöstä, sillä kaikkien osapuolten hallintojen on käsiteltävä neuvottelutulos ensin. He ovat sopineet yhdessä, että sisällöstä ei kerrota.
KT:n valtuuskunta hyväksyi tuloksen jo maanantaina.
Neuvotteluissa ei ollut mukana Sote ry eli Tehy ja Super. Jukon hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen kuitenkin painottaa, että sopimus koskee kaikkia kunta- ja tulevien hyvinvointialueiden sopimuksia.
– Siinä on mukana myös se sote-sopimus. Jonkin verran on ollut kalabaliikkia, että kun Sote ry ei ole mukana sopimuksen tekijänä, sote-sopimus ei olisi mukana, se ei pidä paikkaansa. Totean vain lakonisesti, että tämä koskee kaikkia kunta- ja hyvinvointialan sopimuksia eli siinä on mukana myös tulevien hyvinvointialueiden sopimukset, Luukkainen sanoo.
"Työtaisteluita on ilman muuta tulossa, jos ei neuvottelutulokseen meidän kanssa päästä"
Jukon, JAU:n ja KT:n sopimus ei kuitenkaan sido Superia ja Tehyä työrauhavelvoitteeseen, sillä ne eivät ole olleet mukana tekemässä sopimusta.
Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo, että teknisesti sopimus on voitu tehdä myös sotepuolella, mutta käytännössä työrauhaa ei ole myyty. Hän sanoo, että Sote ry jatka neuvotteluita ihan normaalisti, kun neuvottelut taas alkavat.
– Työtaisteluita on ilman muuta tulossa, jos ei neuvottelutulokseen meidän kanssa päästä. Lähdemme tietenkin ensisijassa siitä, että toivomme, että neuvottelut nyt KT:n tai sovittelulautakunnan kanssa alkavat, ja päästään myös hoitajia koskien hyvään lopputulokseen, Kirvesniemi sanoo.
Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että KT oli vaatinut maan hallitusta takaamaan, ettei se tule loppuvuodesta lupaamaan lisää rahaa hoitajien palkankorotuksiin.
Luukkaisen mukaan hallitus ei ole ollut nyt neuvotteluissa mukana. Sopimus saavutettiin siis ilman Suomen hallituksen apua.
KT:n Markku Jalonen ei vastannut STT:n kysymyksiin. Hän sanoi, että neuvottelutuloksen sisällöstä kerrotaan keskiviikkona iltapäivällä.
"Ratkaisu osoitti sen, että kunta-alan neuvottelujärjestelmä toimii"
Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo, että jo viime viikon lopulla alkoi näyttää siltä, että ratkaisu löydetään. Pohjana oli sovittelulautakunnan esitys. Voiman mukaan jokainen osapuoli osoitti neuvotteluhalukkuutta.
– Neuvottelutulos edellyttää sitä, että jokainen tulee vähän vastaan. Me löysimme hyvän kultaisen keskitien, että kaikki pystyvät elämään sen ratkaisun kanssa, hän sanoo.
Hänen mukaansa on tietenkin pettymys, että kaikki kunta-alan pääsopijajärjestöt eivät ole mukana neuvottelutuloksessa. Hän toivoo, että myös Sote ry pääsee sopimisen makuun.
Kunta-alalla on takana pitkällinen sovittelu, ja ratkaisua palkkaneuvotteluihin on yritetty löytää niin valtakunnansovittelijan kuin sovittelulautakunnankin voimin.
– Tämä on ollut raskas kevät. Pystyimme löytämään ratkaisun loppumetreillä osapuolten kesken neuvottelemalla, se jollakin tavalla osoitti sen, että tämä järjestelmä toimii, kun jonkin verran kunta-alan neuvottelujärjestelmää on kritisoitu toimimattomaksi, Voima sanoo.
Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että Super voisi hyväksyä kunta-alan neuvottelutuloksen, jos se sisältää heidän vaatimansa palkkaohjelman. Tällaista ei ole kuitenkaan odotettavissa.
Hän painottaa, että heitä ei työrauhavelvoite koske ollenkaan. Hän ei sano vielä tässä vaiheessa, onko jonkinlaisia työtaistelutoimenpiteitä tulossa, sillä neuvottelutulos julkistetaan vasta keskiviikkona.
STT ei ole tavoittanut JHL:n Päivi Niemi-Lainetta kommentoimaan asiaa.
"Tulevaisuudessa hallitus ei voi väistää sitä, että se on ikään kuin osapuolena"
Työelämätutkija Markku Sippola sanoi aiemmin STT:lle, että Suomen hallituksen tulisi lähtökohtaisesti pysyä työehtoneuvottelujen ulkopuolella. Tilanne ei ole kuitenkaan yksiselitteinen.
– Valtion syliin tämä menee ennemmin tai myöhemmin, ja sehän on ollutkin mukana muutamalla toimenpiteellä, kuten asettamalla sovittelulautakunnan, hän toteaa.
Vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialueista tulee sote-henkilöstön työnantaja. Hyvinvointialueiden rahoittajana tulee olemaan valtio.
– Tulevaisuudessa hallitus ei voi väistää sitä, että se on ikään kuin osapuolena, kun hyvinvointialueiden rahoitus menee valtion budjetista. Silloinhan se olisi luonteva neuvotteluosapuoli sote-työntekijöille, Sippola sanoo.
Myös Laboren Mika Maliranta pitää lähtökohtaisesti tärkeänä, ettei hallitus puutu työmarkkinajärjestöjen välisiin neuvotteluihin.
– Mutta kun työmarkkinat ovat niin keskeinen osa talouskehitystä ja -politiikkaa, tietysti valtiovallan viimekätinen vastuu on tiukan paikan tullen tehdä jotain asioiden eteen. Ilmeisesti Ruotsissa tiettyä ratkaisuhalukkuutta työmarkkinaosapuolien välillä pitää yllä se, että tiedetään, että jos ei saada ratkaisua, niin hallitus alkaa puuttua peliin. Sitä ei halua varmaan kukaan osapuoli työmarkkinoilla, Maliranta pohtii.
---
Korjattu klo 18.12: Jytyn puheenjohtajan etunimi on Jonna, ei Johanna.