Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Huomenna USA:n rynnäkkökoneita ilmatankataan Suomessa ja amerikkalaiset erikoisjoukot aloittavat harjoitukset Utin jääkärirykmentin kanssa – "Kyllä minä näkisin tämän strategisena viestintänä", sanoo tutkija

Suomen valmistautuessa jättämään hakemusta sotilasliitto Naton jäseneksi ovat suurten Nato-maiden joukot lähiviikkoina käymässä useilla vierailuilla Suomen taivaalla ja maastossa.

Eilen Ilmavoimat teki yhteistoimintaharjoituksen Ranskan ja Viron ilmavoimien kanssa osana Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Huomenna vuorostaan neljä Yhdysvaltain A-10-lentokonetta ja KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone lentävät Suomen ilmatilassa, kertoo Puolustusvoimat.

Tiedotteen mukaan ylilento on osa koneiden reittisuunnitelmaa ja Pääesikunta on hyväksynyt sen. Maakohteita vastaan hyökkäämiseen tarkoitetut A-10-rynnäkkökoneet tankataan ilmassa, eivätkä ne laskeudu Suomen maaperälle.

Puolustusvoimien mukaan yhdysvaltalaiskoneet ovat Suomen yllä siirtolennolla, jonka alku- ja loppupäämäärää ei kommentoida operaatioturvallisuudesta johtuen.

Harjoituksessa noin 20 Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen sotilasta

Samanaikaisesti A-10-lentokoneiden ylilentopäivänä alkaa Utin jääkärirykmentin harjoitus, johon osallistuu noin 20 yhdysvaltalaissotilasta. STT:lle Puolustusvoimat ei yhdysvaltalaisten pyynnöstä kerro tarkemmin, mistä yhdysvaltalaissotilaat Suomeen tulevat tai mitä joukkoja he edustavat. Kyse on Utin jääkärirykmentin mukaan erikoisjoukkojen sotilaista.

Harjoitusten kerrotaan olevan osa Puolustusvoimien vuosisuunnitelman mukaista kansainvälistä harjoitustoimintaa, eikä niiden ajoitus liity Nato-prosessiin, kerrotaan STT:lle Utin jääkärirykmentistä.

Yhdysvaltojen harjoitusjoukon pääosa saapuu C-130-kuljetuskoneella. Yhdysvaltalaissotilaat osallistuvat harjoituksiin Utin jääkärirykmentin lähiharjoitusalueilla ja eteläisessä Suomessa.

Nato-maiden sotilaallisen läsnäolon ajoitus Suomessa tuskin on täyttä sattumaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.

– Suomessahan ei tehdä niin, että harjoituksissa nimettäisiin vastustaja. Ei haluta luoda paniikkia, että tankit ovat vyörymässä rajalle. Puhumattakaan siitä, että haluttaisiin antaa eväitä Venäjän propagandalle, että nyt Suomi on valmistautumassa sotaan, kun se on liittymässä Natoon.

Nato-maita mukana myös Niinisalon harjoituksissa

Salonius-Pasternakin mukaan harjoitusohjelmia muutetaan usein monestakin syystä, ja valinta pitää harjoitukset nyt lähettää oman viestinsä itään.

– Se ei liene sattumaa, että ollaan harjoittelemassa ja kerrotaan, kenen kanssa harjoitellaan. Kyllä minä näkisin tämän strategisena viestintänä, mutta tyypilliseen suomalaiseen tyyliin alakanttiin vedettynä.

Tutkijan mukaan Suomessa puolustushallinnon tapana on ollut jättää johtopäätökset sen toiminnasta tutkijoiden ja toimittajien tehtäviksi. Salonius-Pasternak ei usko, että Nato-Suomessa sotaharjoitusten määrä välttämättä lisääntyisi, sillä niitä järjestetään jo nykyisin niin paljon kuin resurssit sallivat. Sen sijaan nykyisin kotimaiset harjoitukset voivat kansainvälistyä entisestään.

– Enemmän ja enemmän kutsutaan ainakin lähialueiden (ulkomaisia) joukkoja harjoituksiin, jotka ennen olisivat olleet vain kansallisia. Se on ihan luonnollista. -- Suomi-Ruotsi-Norja-yhteistyö maa- ja ilmavoimien välillä lisääntyy ilmiselvästi, kun kaikki ovat Naton jäseniä.

Suuntaa näyttää Maavoimien Arrow-harjoitus, joka on kehittynyt kansallisesta sotaharjoituksesta yhä kansainvälisemmäksi. Niinisalossa viime viikolla alkaneeseen ja huomenna päättyvään Arrow 22 -harjoitukseen osallistui joukkoja Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista, Latviasta ja Virosta.

Suomi on haluttua harjoittelualuetta monille ulkomaille, jotka haluavat harjoitella arktisen alueen sodankäyntiä. Yhteiset harjoitukset järjestetään kuitenkin Natossakin Suomen tarpeita ajatellen, arvioi Salonius-Pasternak.

Tutkijan mukaan Ukrainan sodan sitoman Venäjän resurssit tuskin riittävät tällä hetkellä voimakkaisiin vastareaktioihin itärajan takana, mutta jonkinlaista vastaharjoittelua ja voimannäyttöä on odotettavissa tulevaisuudessa.

– Jos ei asevoimien takia, niin sisäpoliittisista syistä (Venäjän) pitää järjestää jotain harjoituksia, joita markkinoidaan suuresti sanomalla, että nyt kun tsuhna on liittynyt vihollisen joukkoihin, on meidänkin ruvettava harjoittelemaan tätä rauhaisaa rajaa vastaan, Salonius-Pasternak sano.