Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa on paras ratkaisu Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Näin arvioi eduskunnan puolustusvaliokunta tiistaina julkistamassaan lausunnossaan turvallisuusympäristön muutosta koskevasta ajankohtaisselonteosta.
Itse selonteossa ei oteta kantaa suoraan Nato-jäsenyyteen, mutta puolustusvaliokunta halusi kertoa oman näkemyksensä, koska on asiassa niin sanottu substanssivaliokunta.
– Meillä ja meidän asiantuntijoillamme on juuri siitä puolustuksen järjestämisestä ja Suomen turvallisuuden maksimoimisesta paras tieto. Mielestämme työ jäisi vähän kesken, jos emme ottaisi siihen kantaa, perusteli valiokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) tiedotustilaisuudessa.
SDP:n edustaja Kimmo Kiljunen lisäsi, että ei puolustusvaliokunta ratkaissut lausunnossaan Suomen sotilaallista liittoutumista, vaan pohdiskeli vaihtoehtoja, miten Suomen turvallisuus hoidetaan parhaalla tavalla.
Puolustusvaliokunnan mukaan Suomen jäsenyys Natossa nostaisi merkittävästi pidäkettä joutua Venäjän aggression kohteeksi.
– Vaikka Suomen puolustusvoimien suorituskyky on hyvä ja puolustusta on määrätietoisesti kehitetty kymmeniä vuosia, Suomi ei voi pienenä maana yksin luoda sellaista pidäkettä, joka takaisi rauhan säilymisen. Tällöin on katsottava, mitä vahva kansallinen puolustuskyky tarvitsee tuekseen, tiedotteessa sanotaan.
Valiokunta muistuttaa, että vaikka Suomi tällä hetkellä harjoittaa mittavaa kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä, mikään näistä yhteistyömuodoista ei sisällä turvatakuita.
– Puolustussuunnittelun näkökulmasta on lisäksi epäselvää, millaista apua Suomi kriisitilanteessa saisi kumppaneiltaan.
Puolustusvaliokunnan lausunto ei ollut yksimielinen. Vasemmistoliittoa edustava Markus Mustajärvi jätti siihen eriävän mielipiteensä.
"Puhtaasti puolustuspoliittinen ratkaisu"
Orpo korosti, että Nato-jäsenyys on Suomelle puhtaasti puolustuspoliittinen ratkaisu.
– Suomi liittyy Natoon maksimoidakseen omaa turvallisuuttaan ja puolustaakseen maataan. Tätä ei ole suunnattu ketään vastaan, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Orpo sanoi, että myös Naton jäsenenä Suomi haluaa päästä yhteistyöhön Venäjän kanssa.
– Se riippuu siitä, miten Venäjä reagoi meidän Nato-jäsenyyteemme ja millaista politiikkaa Venäjä jatkossa harjoittaa.
Valiokunta painottaa myös, että hakemusvaiheessa Suomen ei pidä asettaa kansallisia varaumia tai reunaehtoja jäsenyydelle. Niiden aika on myöhemmissä neuvotteluissa.
– Tässä vaiheessa me haemme Naton jäsenyyttä. Kaikki nämä kysymykset siitä, että onko normaaliaikana Suomessa Nato-joukkoja rotaatiossa tai pysyviä tukikohtia, ne kaikki ratkotaan jäsenyyden jälkeen. Siinä on kyse siitä, millaista Nato-Suomea me lähdemme rakentamaan, Orpo sanoi.
Vasemmistoliiton Mustajärveltä eriävä mielipide
Eriävän mielipiteen lausuntoon jättäneen Mustajärven mielestä Suomen tulevaisuuden turvaisi parhaiten jatkossakin sotilaallinen liittoutumattomuus eikä Nato-jäsenyys.
– Suomen pitkään harjoittama ulko- ja turvallisuuspolitiikka on perustunut rauhantahtoisen ulkopolitiikan ensisijaisuuteen, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön, jossa YK ja Etyj ovat keskeisiä, hän sanoo eriävässä mielipiteessä.
Natoon liittyminen kytkisi Mustajärven mielestä Suomen perusteiltaan toisenlaiseen politiikkaan, joka nojaa sotilaalliseen voimaan, ydinasepelotteeseen ja maailman jakamiseen vastakkainasettelulla erityisesti suhteissa Venäjään ja Kiinaan.
– Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Mikäli Nato-jäsenyyttä haetaan, Suomen on Mustajärven mielestä tehtävä selväksi, ettei Suomeen sallita ydinaseita missään olosuhteissa.
– Suomen on ilmoitettava, ettei se salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen, eikä sen maa-alueita, ilmatilaa tai merialueita käytettävän ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun, koska se merkitsisi mahdollisessa suursodassa Suomen joutumista automaattisesti eturintamavaltiona ydinaseiskujen kohteeksi, hän sanoo.
Puolustusvaliokunnan lisäksi yhdeksän muuta valiokuntaa antaa lausuntonsa ajankohtaisselonteosta ulkoasiainvaliokunnalle, joka laatii siitä mietinnön. Mietinnön on arvioitu valmistuvan maanantaina.