Kansan mielipiteitä on kysytty niin politiikasta, veroista, kouluasioista kuin alkoholin myynnistäkin.
Uutissuomalaisen USU-gallupit täyttävät tässä kuussa viisi vuotta. Tänä aikana on julkaistu noin 170 uutista kyselytutkimuksista, joissa on selvitetty suomalaisten kantoja eri aihepiireistä.
USU-gallupeissa on kysytty muun muassa politiikkaan, vaaleihin, työmarkkina-asioihin, kouluihin, verotukseen, alkoholin myyntiin, koronaan, eri alojen valtiontukiin ja maanpuolustukseen liittyviä kysymyksiä.
Uutissuomalaisen uutispäällikön Matti Pietiläisen mukaan USU-gallupeilla haluttiin laajentaa uutismielessä merkittävien mielipidemittausten kirjoa.
– Siihen asti muut mediat olivat keskittyneet vahvasti puoluekannatusmittauksiin. Olemme hakeneet suomalaisten kantaa ajankohtaisiin, puhuttaviin ja samalla yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. USU-gallupista on tullut vahva journalistinen brändi.
Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta pitää hyvänä, että mielipidekyselyissä nostetaan esiin Uutissuomalaisen tapaan ajankohtaisia ”erikoisteemoja”.
– Politiikan tutkijan näkökulmasta on mielenkiintoista, että lähestytään puoluekannatuksen yleistä maisemaa jonkin täsmällisemmän kysymyksen näkökulmasta. Kun kysytään jotakin tiettyä asiakysymystä, se antaa tarkempaa informaatiota mielipideilmapiiristä ja sen kehityksestä.
Mielipidekyselyt saattavat Jokisipilän mukaan paljastaa yleisen mielipiteen kehityksestä jopa sellaista, joka muutoin saattaisi jäädä piiloon.
Tuoreena esimerkkinä mielipidekyselyjen merkityksestä Jokisipilä mainitsee niiden antamat tiedot mielipideilmapiirin muutoksesta Suomen Nato-jäsenyyteen.
USU-gallupista on tullut vahva journalistinen brändi.
Matti Pietiläinen, Uutissuomalainen
– Niissä on näkynyt historiallinen käänne siitä, että enemmistö suomalaisista on siirtynyt jäsenyyden kannalle.
Tämän vuoden helmikuun alussa julkaistusta USU-gallupista selvisi, että enää vain joka neljäs suomalainen vastustaa Nato-jäsenyyttä ja 44 prosentin mielestä jäsenyyttä tulisi hakea jollakin aikavälillä. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu kommentoi tuolloin Uutissuomalaisen haastattelussa tulosta:
– Vastausvaihtoehdot, joissa Natoon liitytään tulevaisuudessa, ovat nostaneet jäsenyyden kannatuksen 44 prosenttiin. Se on heittämällä korkein kannatusluku, joka tähän kysymykseen on saatu. Ei-vastausten osuus puolestaan on aiempiin kyselyihin verrattuna todella pieni, Pesu sanoi tuolloin.
Uutispäällikkö Matti Pietiläisen mukaan tämän jälkeen ei enää ollutkaan yllättävää, että Nato-kannatus kasvoi Suomessa entisestään, kun Venäjä kolme viikkoa myöhemmin hyökkäsi Ukrainaan.
– USU-gallup näytti ensimmäisenä, että suomalaisten turvallisuuspoliittisessa asenneilmastossa on alkanut iso rytinä.
Ensimmäinen USU-gallupjuttu julkaistiin 24. toukokuuta 2017. Kysymyksenä oli: ”Uskotko, että vahvojen oluiden, siiderien ja ns. limuviinojen tulo päivittäistavarakauppaan myyntiin lisäisi alkoholin kulutusta Suomessa?”
Uutissuomalainen oli aloittanut Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen valtakunnallisena yhteistoimituksena saman vuoden helmikuussa. Aluksi USU-gallupeja julkaistiin yleensä neljä kuukaudessa ja vuodesta 2018 alkaen yleensä kaksi kuukaudessa.
– Kahdenkin uutismielessä valtakunnallisesti merkittävän kysymyksen löytäminen ja hiominen sekä galluptulosten jalostaminen jutuiksi asiantuntijahaastatteluineen on melkoinen ponnistus kahdeksan hengen toimituksellemme kuukausittain, kertoo Pietiläinen.
Toimitus laatii kysymykset, ja Mediatalo Keskisuomalaiseen kuuluva tutkimusyhtiö Tietoykkönen toteuttaa USU-gallupit.
– Tietoykkösen kokemuksesta ja tilastotutkimuksellisesta ammattitaidosta on ollut iso apu kysymysten lopullisten muotoilujen löytämisessä, Pietiläinen kiittää.
Kysymyksiin vastaa tuhat henkilöä, jotka edustavat 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia.
– USU-gallup tuo esiin kansalaismielipiteet ajankohtaisista ja päivänpolttavista yhteiskunnallisista asioista. Sen avulla tuotettu tieto lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vahvistaa osaltaan demokratiaa, sanoo Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen.
USU-gallupeissa on saatu tietoa myös mielipideilmapiirin muutoksista toistamalla joitakin kysymyksiä. Keväästä 2019 alkaen USU-gallupeissa on seurattu kansalaismielipiteitä puolueiden puheenjohtajista kysymyksellä: ”Kuka seuraavista eduskuntapuolueiden tai -ryhmittymien puheenjohtajista on mielestäsi onnistunut parhaiten puheenjohtajan tehtävässään?”
Tämä kysymys on kysytty jo kuusi kertaa. Viimeisin gallupuutinen puolueiden puheenjohtajien onnistumisesta julkaistiin viime viikolla, ja seuraava on odotettavissa jälleen puolen vuoden kuluttua.
– Tämä oma ”brändikysymyksemme” on niin sanotusti lyönyt läpi. Tulokset ylittävät täysin ymmärrettävästi valtakunnallisen uutiskynnyksen kerta toisensa jälkeen, sanoo uutispäällikkö Matti Pietiläinen.