"Kohtahan meillä alkaa jo pandakiima" – Suomen eläinpuistoihin odotetaan rakkauden kevättä, ja ensimmäinen poikanen kuoriutui jo Korkeasaaressa

Kevät herättää lisääntymistoivot suomalaisissa eläinpuistoissa. Lähiviikkoina ja -kuukausina Ähtärin, Ranuan ja Korkeasaaren puistoissa odotellaan asukeilta merkkejä poikasista.

– Kevät on sitä eläinlasten aikaa, tiivistää Ranuan eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki.

Vilkkain syntymiskausi osuu touko–kesäkuulle, mutta Korkeasaaren eläinpuistossa Helsingissä kausi käynnistyi jo maaliskuussa, kun saaren partakorppikotkaparille kuoriutui poikanen.

Eläinpuistossa syntyi poikanen myös viime keväänä, ja Korkeasaaren tiedottajan Mari Lehmosen mukaan on harvinaista, että puiston korppikotkat lisääntyvät perättäisinä vuosina.

Noin kuukauden ikäinen korppikotka on vielä 25-vuotiaan emonsa ja 8-vuotiaan uroksensa hoidettavana, ja eläintenhoitajat ovat toistaiseksi varoneet menemästä liian läheisiin tekemisiin kalliotarhoissa asuvien lintujen kanssa. Uudesta poikasesta kertoo lähinnä kimeä sirkutus, joka Lehmosen mukaan kuuluu tarhoilta.

– Sinne viedään lihankimpaleita, mitä vanhemmat repivät sille (poikaselle) sopiviksi suupaloiksi, hän sanoo.

Joko Suomen ainoa isopandapari lisääntyy?

Eläinpuistojen edustajat ovat tällä hetkellä varovaisia kommentoimaan mahdollisia kokonaan uusia eläinlajeja, mutta lisääntymisen osalta edustajat ovat toiveikkaita.

Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin eläinpuistossa huomio keskittyy intendentti Marko Haapakosken mukaan muun muassa lumileopardeihin ja saukkoihin, mutta myös puiston tunnettuun pandapariin Lumiin ja Pyryyn. Vuonna 2018 Kiinasta tuotu isopandapari sijoitettiin Ähtäriin, ja niiden toivotaan lisääntyvän Suomessa.

– Kohtahan meillä alkaa myös pandakiima, eli saa nähdä, mitä siinä tapahtuu, sanoo Haapakoski.

Ähtärin eläinpuistoon ei ole kevään ja kesän aikana luvassa uusia eläinlajeja, mutta Haapakosken mukaan takineita on kuitenkin tarkoitus hankkia lisää.

– Se on sellainen aasialainen vuohieläin. Niitä olisi tarkoitus hakea lähiaikoina lisää, että saisimme vähän isomman ja lisääntyvän lauman, Haapakoski kertoo.

Visenttien lisääntymistä odotetaan myös Korkeasaaressa, Ranualla taas intendentti Niinimäki toivoisi näkevänsä muun muassa myskihärkäkilin.

– Emme testaa eläimiä tiineyden varalta kuin erikoistapauksissa, koska se aiheuttaisi useimmissa tilanteissa niille turhaa stressiä. Tarkkailemme ja odotamme, miten käy, kertoo Niinimäki.

Metsäpeurojen kantaa elvytetään eläinpuistoissa

Suomen pientä metsäpeurakantaa yritetään parhaillaan elvyttää hankkeessa, jossa eläinpuistot ovat mukana. Metsäpeura Life -nimisessä hankkeessa eläinpuistot ovat tehneet palautusistutuksia metsäpeuroille, eli puistoissa syntyneitä metsäpeuroja viedään lopulta luontoon.

Hankkeen vuoksi metsäpeuraa kohtaan on suuria lisääntymistoiveita niin Korkeasaaressa, Ähtärissä kuin Ranuallakin.

– Tavoitteena on ollut kehittää eläintarhakannan geneettistä monimuotoisuutta. Siihen (hankkeeseen) liittyen meille on tullut uusi, luonnosta pyydetty hirvas, Sampo. Se on käynyt lisääntymässä totutustarhassa, ja nyt toivoisimme, että siltä tulisi jälkikasvua keväällä, kertoo Ranuan eläinpuiston intendentti Niinimäki.

Metsäpeuroja on viety puistoista totutustarhoihin Lauhanvuoren kansallispuistoon Etelä-Pohjanmaalle ja Seitsemisen kansallispuistoon Pirkanmaalle, josta ne vapautetaan hiljalleen luontoon.

Parhaillaan Lauhanvuoressa oleskelee myös alkuvuonna otsikoihin noussut metsäpeura, joka juoksenteli vapaana pääkaupunkiseudulla. Aluksi poroksi epäilty metsäpeura toipui aluksi Korkeasaaren eläinsairaalassa, josta se toimitettiin muutaman muun puiston asukkaan kanssa Etelä-Pohjanmaalle totutustarhaan helmikuun puolessavälissä.

– Siellä se pärjää ihan hyvin tällä hetkellä. On osana laumaa ja voi hyvin, kertoo Korkeasaaren Lehmonen.

Ukrainan sota voi vaikuttaa eläinsiirtoihin

Suomen eläinpuistoissa syntyneet eläimet jäävät harvoin asumaan sinne, missä ne ovat syntyneet. Suurimmat eläinpuistot kuuluvat Euroopan eläinpuistojen yhdistykseen (Eaza), ja kullakin lajilla on Euroopassa oma vastaavansa, joka huolehtii syntyneiden yksilöiden ohjaamisesta maanosassa.

Eläinpuistot ovat sitoutuneet useimpien lajiensa suojelutyöhön, ja eläinsiirtojen tarkoituksena on löytää eläimille lisääntymisen kannalta sopiva kumppani.

– Monella lajilla urospuoliset poikaset eivät voi olla isänsä kanssa, koska siitä tulee hankausta lauman sisällä. Joissakin eläintarhoissa pidetään tällaisia poikamiestarhoja. Esimerkiksi meillä on takineista poikamieslauma, kertoo Korkeasaaren tiedottaja Lehmonen.

Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa myös eläinpuistojen työhön, koska Eaza sulki venäläisiltä jäsenpuistoiltaan mahdollisuuden verkoston toimintaan.

Eazan linjaus tarkoittaa sitä, ettei venäläisiltä eläinpuistoilta tehdä tällä hetkellä eläinsiirtoja. Toistaiseksi ainakaan Korkeasaareen ei kielto ole Lehmosen mukaan vaikuttanut, vaikka Korkeasaareen on aiemmin tullut yksilöitä Venäjältä.

Eaza on myös järjestänyt varainkeräyksiä Ukrainassa toimiville eläinpuistoille.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka