Pohjois-Savossa Kiuruvedellä hoivakodissa tapahtuneista koronakuolemista ei nosteta syytteitä, Syyttäjälaitos kertoi torstaina.
Kyseessä olivat tapahtumat keväällä 2020, kun Attendon ikäihmisille tarkoitetun Kallionsydämen asumisyksikön asukkaista 12 kuoli koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi useita sairastui ja altistui virukselle.
Itä-Suomen aluehallintovirasto teki toukokuussa 2020 poliisille tutkintapyynnön siitä, olivatko hoivakodin vastuuhenkilö tai hoivakodin toimintaa valvoneet virkamiehet laiminlyöneet tehtäviään. Yksikön vastuuhenkilöä epäiltiin työturvallisuusrikoksesta, kuolemantuottamuksista, vammantuottamuksista ja vaaran aiheuttamisista. Lisäksi Ylä-Savon sote-kuntayhtymän virkamiehiä epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisista.
Syyttäjän mukaan poliisin esitutkinnan perusteella todennäköisiä syitä epäillä ketään rikoksista ei ollut. Lisäksi työturvallisuusrikoksen osalta syyttäjä katsoi, että oikeudenkäynti ja rangaistus olisivat olleet tarkoituksettomia tai kohtuuttomia.
"Monelle hoivakodille olisi voinut käydä samoin"
Syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksistä selviää, että koronavirus tuli yksikköön asukkaan mukana jo 13. maaliskuuta 2020, ennen kuin poikkeusolot oli julistettu Suomeen. Tieto tartunnasta saatiin vasta kahta viikkoa myöhemmin 27. maaliskuuta. Silloin virus oli syyttäjän mukaan jo päässyt leviämään yksikössä, koska silloisiin ohjeisiin ja määräyksiin ei kuulunut oireettomien asukkaiden eristämistä tai kanssakäymiseen liittyviä rajoituksia.
Ennen koronapandemiaa aluehallintovirasto ja kuntayhtymä olivat tehneet Kallionsydämeen tarkastuksen viimeksi tammikuun lopulla, jolloin huomautettavaa ei löytynyt. Kuntayhtymä sai tiedon ensimmäisestä koronatartunnasta 30. maaliskuuta, minkä jälkeen yksikön tilannetta ryhdyttiin selvittämään.
Esitutkinnassa todistajana kuultu Ylä-Savon Soten ympäristöterveydenhuollon päällikkö Aili Heikkinen arvioi, ettei aikaisemmalla puuttumisella yksikön toimintaan olisi voitu vaikuttaa koronaviruksen leviämiseen, koska virus pääsi leviämään yksikköön niin aikaisin.
– Tilanteessa on ollut todella huonoa tuuria. Monelle hoivakodille olisi voinut käydä samalla tavalla. Kyseessä on kodinomainen yksikkö, jossa on virkeitä muistisairaita ihmisiä. Mikäli korona tuli Kallionsydämeen 13.3., niin vahinko oli jo tapahtunut, Heikkinen sanoi esitutkinnan mukaan.
Esitutkinnassa olivat myös lääkärit, jotka päättivät, että Kallionsydämen asukkaita ei siirretä toiseen yksikköön, vaan heidät hoidetaan paikan päällä. Syyttäjä huomioi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoskin oli vielä huhtikuussa ohjeistanut, että epidemiatilanteessa olisi hyvä, jos potilaat voisivat pysyä hoidossa samassa palveluyksikössä.
"Työn tekeminen oli tulipalojen sammuttamista"
Esitutkinnassa ilmeni joitain puutteita esimerkiksi yksikön siivouksessa maalis-huhtikuussa. Toisaalta syyttäjä otti huomioon, että koska myös yksikön työtekijöitä sairastui, henkilökunnan riittävyyden kanssa oli ongelmia.
Työvoimapulan takia yksikön vastuuhenkilö joutui itse osallistumaan paljon hoivatyöhön esimiestyön sijaan. Myös suojavarusteiden saatavuudessa oli pahoja ongelmia tapahtuma-aikaan.
– (Yksikön vastuuhenkilö) on esitutkinnassa kertonut hakeneensa lisää suojavarusteita työpäiviensä jälkeen Iisalmesta, Siilinjärveltä ja Alapitkältä. Suojamaskit eivät olleetkaan missään vaiheessa loppuneet Kallionsydämessä, syyttäjä kirjoitti päätöksessään.
Lisäksi viranomaisilta tullut ohjeistus muuttui lähes päivittäin, ja siitä tiedottaminen vuorotyössä olleelle henkilöstölle oli haastavaa.
– Työn tekeminen oli käytännössä "tulipalojen sammuttamista", enkä tiedä miten sen hetkisen tiedon valossa olisi voinut toimia toisin, todistajana kuultu hygieniahoitaja kertoi.
Viranomaisilla ei ollut varmaa tietoa oikeista toimintatavoista
Syyttäjän mukaan asiassa ei saatu riittävää varmuutta siitä, että vastuuhenkilön toisenlainen, vielä huolellisempi toiminta olisi voinut johtaa siihen, ettei asukas olisi saanut koronatartuntaa ja siihen kuollut.
– Sen tiedon perusteella, mitä pandemian kuluessa on saatu koronaviruksen leviämismekanismeista ja tartuttavuudesta jo ennen oireiden alkamista on todennäköisempää, että tartunnat olisivat asumisyksikössä levinneet, vaikka kaikkia (vastuuhenkilön) vaikutusmahdollisuuksien piirissä olleita työturvallisuus- ja hygieniamääräyksiä olisi virheettömästi noudatettu, syyttäjä kirjoitti päätöksessään.
Syyttäjän huomioi, että viranomaisilla ei ollut maalis-huhtikuussa 2020 varmaa tietoa koronaviruksesta ja oikeista toimintatavoista.
– Kevättä 2020 seuranneet tapahtumat ovat osoittaneet, että oikean tilannekuvan muodostamisessa ja eri viranomaisten välisessä vastuunjaossa ja yhteistoiminnassa on ollut kompastuskiviä vielä kaksi vuotta pandemian alkamisen jälkeenkin, hän totesi.