Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Purra, Halla-aho ja Vehviläinen kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä – "Voidaan puhua ajasta ennen hyökkäystä ja hyökkäyksen jälkeen"

Kolme tunnettua kansanedustajaa on kertonut tiistaina puoltavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) ja eduskunnan entinen puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) kannattavat sotilasliittoon liittymistä.

Purra ja Vehviläinen perustelevat asiaa Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan. Purran mukaan Suomella ei ole enää pohjaa, jolla tasapainoilla epämääräisessä Nato-option ja kahdenvälisten suhteiden määrittämässä tilassa.

– Kyse on Ukrainasta, mutta jokainen tietää, että kyse voisi olla myös Suomesta. Olin pakotettu tarkastelemaan kantaani jälleen uudelleen, Purra kirjoittaa blogissaan .

Puolueen entinen puheenjohtaja Halla-aho perustelee kantaansa Twitterissä sillä, että jäsenyyteen liittyvät riskit ovat pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit.

– Nato-option jatkaminen on nähdäkseni vielä vaarallisempaa. Se antaa Venäjälle motiivin vaikuttaa Suomeen mutta ei luo pelotetta, joka pidättelisi Venäjää vaikuttamisyrityksiltä, Halla-aho kirjoittaa.

Hän arvioi jäsenyyden luovan riittävän vahvan pelotteen Venäjän vastaan, mistä hän käyttää todisteena Baltian maita.

Baltian maat ja neljä muuta Euroopan valtiota liittyivät Natoon tasan 18 vuotta sitten.

"Turvallisuuspoliittinen suursäätila muuttui"

Purran mukaan jäsenyys Natossa tukisi parhaiten Suomen turvallisuutta ja itsenäisyyttä oman vahvan ja entisestään vahvistettavan puolustuskyvyn ja puolustushalun perustan lisäksi.

– Puolustusliiton hyödyt näen erityisesti ennaltaehkäisyn ja pelotteen kannalta, Purra perustelee.

Hän muistuttaa, että samaan aikaan Suomen suvereniteettia ja turvallisuutta tulee vahvistaa myös muilla tavoin, esimerkiksi rajaturvallisuuteen, hybridiuhkien torjuntaan ja ruoka- ja energiahuoltoon tehtävin toimenpitein.

– Maahan voidaan hyökätä myös ilman aseita, Purra varoittaa.

Myös Anu Vehviläinen korostaa Suomen panostuksia omaan puolustukseen. Hän nostaa esille yleisen asevelvollisuuden sekä viime aikojen päätökset laivue- ja hävittäjähankinnoista.

Vehviläinen kirjoittaa nettisivuillaan , että jäsenyys toisi Suomelle aidot turvatakuut ja liittäisi Suomen osaksi laajaa puolustusyhteisöä.

– Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta Euroopan turvallisuuspoliittinen suursäätila muuttui peruuttamattomasti. Perustellusti voidaan puhua ajasta ennen hyökkäystä ja uudesta ajasta hyökkäyksen jälkeen, hän kirjoittaa.

Vehviläinen on kokenut keskustapoliitikko. Hän on kuudennen kauden kansanedustaja, joka on toiminut kahdesti ministerinä. Hän luopui tämän istuntokauden alussa eduskunnan puhemiehen tehtävästä. Nykyisin Vehviläinen on ulkoasiainvaliokunnan jäsen.

Suotuisa vastaanotto varmistettava

Purra sanoo, että Natossa on ehkä huojentavaa olla, mutta ensin sinne pitäisi päästä. Hän kertoo tunnistavansa prosessin uhkakuvat Venäjän poliittisesta painostuksesta vakavampiin toimiin asti.

– En näe, että niitä voitaisiin välttää myöskään olemalla hakematta.

Purran mukaan valtiojohdolta vaaditaan hakemuksen riittävän suotuisan vastaanoton varmistamista kaikista jäsenmaista, jos eduskunta päättää hakea Nato-jäsenyyttä. Hän toivoo, että samoin valtiojohto varmistaa hakemuksen jättöajan ja jäsenyyden saavuttamisen väliselle ajalle sopivan turvan eli riittävät puolustusyhteistyön takuut tärkeimpien Nato-maiden kanssa.

Myös Halla-aho huomauttaa, että hakemuksen jättämiseen liittyy riskejä. Se ei kuitenkaan hänen mukaansa poista muihin vaihtoehtoihin liittyviä riskejä.

– Venäjä voi helposti järjestää erilaisia konflikteja pelotellakseen suomalaiset perääntymään tai painostaakseen Naton nykyiset jäsenmaat olemaan hyväksymättä Suomea jäseneksi, hän kirjoittaa.

Vehviläinen puolestaan korostaa, että kaikissa suurissa ratkaisuissa on hyvä hakea mahdollisimman laajaa kansallista yhtenäisyyttä.

– Laaja kansalaisten tuki on olennaista. Pidän tärkeänä, että valtiojohdolle muodostuu selontekokäsittelyn myötä selkeä käsitys eduskunnan suhtautumisesta mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

PS:n linjaus lähipäivinä

Purra kertoo, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on lähipäivinä valmistautumassa tekemään päätöksensä, joka raamittaa puolueen kansanedustajien työtä valiokunnissa ja koordinaatioryhmässä.

Tämän jälkeen asiaa käsittelevät puoluehallitus ja puoluevaltuusto ja myöhemmin keväällä puolueneuvosto.

Muista puolueista kokoomus ja RKP ovat jo pitkään liputtaneet Nato-jäsenyyden puolesta. Liike Nytin Harry Harkimo puolsi Nato-hakemusta heti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela kertoi aiemmin tässä kuussa, että Naton jäseneksi pääseminen on Suomelle järkevä tavoite. Hänen mukaansa oikea ajoitus pitää kuitenkin harkita perusteellisesti. Puolue kertoi jo viime vuoden lopulla tarkastelevansa aiempaa Nato-kantaansa.

Muista eduskuntapuolueista SDP, keskusta, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit eivät ole kertoneet selkeästi kantaansa. Keskustalla, vasemmistoliitolla ja vihreillä on loppukevään ja alkukesän aikana puoluekokoukset, mutta ne voivat muuttaa linjauksiaan myös aiemmin.

Hallitus valmistelee parhaillaan eduskunnalle annettavaa selontekoa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ajankohtaisesta tilanteesta. Selonteko on määrä antaa eduskunnalle huhtikuun alussa.

Stoltenberg kävi Niinistölle "perusteellisesti" läpi Naton menettelyt uusille jäsenille

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on käynyt läpi presidentti Sauli Niinistön kanssa perusteellisesti sotilasliiton periaatteet ja menettelyt uusia jäseniä hyväksyttäessä.

Stoltenberg ja Niinistö keskustelivat puhelimessa maanantaina, ja presidentin kanslia kertoi puhelusta tuoreeltaan. Niinistö täsmensi puhelun sisältöä Facebook-päivityksessä tiistaina.

– Suomen turvallisuutta on entisestään vahvistettava. Keinoja siihen käydään nyt huolella läpi. Eduskunnalle annettavan selonteon ohella perataan kaikki mahdollisuudet ja näkymät, Niinistö kirjoitti.

Presidentin kanslia kertoi maanantaina, että puhelussa Niinistö kiitti Stoltenbergia Suomen ja Naton vahvistetusta vuorovaikutuksesta menneen kuukauden aikana.