Venäjän aloittama sota rokottaa talouskasvua Euroopassa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkän aikavälin vaikutukset Euroopan talouteen voivat olla myös positiiviset. Näin kirjoittaa Suomen pankin osastopäällikkö Juha Kilponen Suomen Pankin blogissa.
Kilposen mukaan keskeisin kysymys on, miten nopeasti ja millä hinnalla Euroopassa onnistutaan korvaamaan raaka-aineiden ja energian tuontia Venäjältä.
– Vihreän siirtymän merkittävä nopeuttaminen ja energiariippumattomuus Venäjästä tuo Eurooppaan joka tapauksessa uusia investointeja, Kilponen kirjoittaa.
Myös puolustuskyvyn parantamisesta syntyy lisäinvestointeja. Kriisi voi myös antaa vauhtia Euroopan talouksien rakenteiden uudistumiselle. Kilposen mukaan transatlanttisen taloudellisen yhteistyön syventäminen lisää länsimaiden välistä keskinäistä kauppaa.
Kilponen tuo esiin sen, että talous ei voi korvata sodan uhreiksi joutuneiden kärsimystä, joka on monen kohdalla peruuttamatonta. Kilponen arvioi myös, että sota ja pakotteet aiheuttavat Venäjän talouteen todennäköisesti pysyviä kasvumenetyksiä.
Hän arvioi, että talousvaikutukset Suomessa voivat olla pitkäkestoisia, jos menetettyjä Venäjän vientimarkkinoita ja Venäjän energian ja raaka-aineiden tuontia ei saada korvattua nopeasti ja Suomen investointiympäristö muuttuu Suomen maantieteellisestä sijainnista johtuen epäedulliseksi.
Pörssi tasoittui viikon päätteeksi
Arvopaperimarkkinat pysyivät perjantaina torstain tapaan verraten rauhallisina jyrkkien nousujen ja laskujen sävyttämän alkuviikon päätteeksi. Helsingin pörssin yleisindeksi sulkeutui perjantaina hiuksenhienoon 0,1 nousuun.
Aiemmin huomattavia arvonmenetyksiä pörssissä kokenut Nokian Renkaat sulkeutui 3,6 prosentin nousussa. Yhtiö nousi huomattavasti myös esimerkiksi keskiviikkona.
Helsingin pörssin vaihdetuimmista yhtiöistä alaspäin tulivat perjantaina esimerkiksi Kesko ja Orion .
Venäjän keskuspankki piti ohja uskorkonsa ennallaan
Venäjän keskuspankki piti ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan 20 prosentissa perjantain kokouksessaan.
Pankki nosti helmikuun lopussa ohjauskoron 9,5 prosentista 20 prosenttiin länsimaiden asetettua Venäjän vastaisia pakotteita maan Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vuoksi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on esittänyt keskuspankin pääjohtajalle Elvira Nabiullinalle jatkoa tehtävässä, kertoi parlamentin alahuone eli duuma Telegramissa. Duuman on määrä äänestää asiasta maanantaina.
Nabiullina on ollut keskuspankin johdossa vuodesta 2013.