Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ennakoi, että Ukrainan sodan vuoksi kiihtyvä inflaatio saa ruuan hinnan nousemaan voimakkaasti. Lintilä totesi Ylen Ykkösaamussa, että kustannuskriisiin joutuneelle maataloudelle tarvitaan hyvin nopeasti tukipaketti, jossa on sekä valtion rahaa että vastaantuloa markkinoilta.
Ruokaan kuluu nykyisin noin 10–11 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista tuloista, mutta osuus tulee hyvin nopeasti lähes tuplaantumaan, ministeri ennakoi.
– Elintarvikepuolella on muutenkin erittäin isoja haasteita. Esimerkiksi leipomot, jotka paistavat leipänsä maakaasulla, tekevät käytännössä miinusta koko ajan.
Lintilän mukaan on olemassa kaikki mahdollisuudet eurooppalaiseen ruokakriisiin. Ruuan tuotanto on todella ison haasteen edessä niin Suomessa kuin Euroopassa. Viljelyaloja ei tulisi nyt päästää pienenemään.
– Tällä hetkellä tulisi saada maksimaalinen viljely. Nyt on viikolla nähty, että kuinka ongelmallista tämä on esimerkiksi lannoitteiden kanssa. Yara ilmoitti, että he keskeyttävät lannoitteiden myynnin. Maatalouden turvaaminen on ainoa kestävä ratkaisu.
Lannoiteongelma voitaisiin Lintilän mukaan auttaa avaamalla kaivostoimintaa tietyillä alueilla Lapissa.
Tilanne on Lintilän mukaan kestämätön myös kuljetussektorilla, jolle polttoaineen kallistuminen tekee liikennöinnin kannattamattomaksi. Lintilä arvioi, ettei hintojen huippuja olla vielä edes nähty.
– Kyllä se valitettava tilanne on, että sota on tullut Eurooppaan. Meillä on sotahinnat. Voi sanoa Putinin hinnat, jotka eniten korostuvat energiassa ja ruuan hinnoissa.
Tällä hetkellä työn alla ei Lintilän mukaan ole tukitoimia kotitalouksien energialaskujen keventämiseen. Kuljetuspuolelle tarvitaan tukia, jo huoltovarmuuden takia.
– Me emme tiedä kuinka kauan tämä jatkuu. Paheneeko tämä ja onko vielä pahempaa tulossa?
MTK:n puheenjohtaja: Maatalous tarvitsee satojen miljoonien tuet jo ennen kevätkylvöjä
Maataloustuottajain keskusliiton (MTK) puheenjohtaja Juha Marttila arvioi, että elinkeinoministeri Lintilän ennakoima ruuan hintojen raju nousu on väistämättä edessä, kun ruuan tuottamisen kustannukset nousevat ennätystahtiin.
Marttila ei ota kantaa, onko tulossa Lintilän odottama tuplaantuminen kotitalouksien ruokamenoihin, mutta toteaa että merkittävä muutos on edessä. Suomalainen maataloustuotanto on vaakalaudalla, kun tuotantopanokset, kuten lannoitteet ja energia kallistuvat rajusti.
– Ruuan tuottamisen kustannusten ennätysmäinen nousu tulee kuluttajahintoihin joko nopeasti tai hitaammin. Jollei hintojen nousua tapahdu, niin loppuu ruuan tuotanto, Marttila sanoi STT:lle.
MTK on varoittanut maatalouden kustannuskriisistä jo viime syksystä alkaen, Marttila muistuttaa. Aiemmin monet odottivat ongelmien hälventyvän kesään mennessä mutta Ukrainan sodan myötä nähdään, että edessä on useita vuosia kestävä äärimmäinen poikkeustila ja globaali ruokakriisi, Marttila ennakoi.
– Nyt meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta Suomen kyky tuottaa ruokaa kansalaisille kyetään varmistaman. Me olemme periaatteellisten kysymysten edessä.
Kotimaisen elintarviketuotannon turvaamiseksi tarvitaan jo ennen kevätkylvöjä useiden satojen miljoonien tukipaketti, Marttila totesi. Koko laskun ei tarvitse langeta kuluttajille.
– Maatalous käy taistelua henkiinjäämisestä mutta samalla päivittäistavarakauppa raportoi historian parhaita tuloksia. Ei sen hintalapun tarvitse ihan sataprosenttisesti mennä kuluttajalle. On tässä toimijoita, jotka voisivat vähän tinkiä voitoistaan, Marttila huomautti.
Ei vain eurooppalainen kriisi
Lintilä puhui Ylen Ykkösaamussa eurooppalaisen ruokakriisin uhasta, mutta Marttila näkee vaaran globaalina. Varastot ovat alhaalla, vehnä kallistuu rajusti ja vaarana on monessa maassa katastrofaalinen nälkäongelma. Euroopassakin on nähty jo poikkeuksellisia toimia.
– EU:ssakin on maita jotka alkavat jemmata ruokaa omille kansalaisille. Bulgariassa tehtiin päätös, että valtio ostaa vehnät. Unkarissa päätettiin kieltää vehnän vienti. Nämä ovat täysin sisämarkkinoiden ja WTO:n sääntöjen vastaisia toimia, mutta ei siitä välitetä.
MTK teki ennen Ukrainan sodan syttymistä jäsenkyselyn , joka ennakoi, että kun kustannukset ovat karanneet käsistä, tulee suuri osa tiloista kylvämään tavallista vähemmän. Nyt odotetaan hallitukselta esitystä toimista, jolla maatalouden kustannuksia saadaan vakautettua.
– Ruuan hinnan inflaatio tulee tämän kevään aikana olemaan todella mittavaa. Se on kuluttajan kannalta valitettavaa, mutta se on hintalappu siitä, että kyetään tuottamaan. Ellei tätä kyetä korjaamaan, ei suomalainen ruokajärjestelmä tulevaisuudessa ole läheskään sellainen kuin minä me olemme oppineet sen tuntemaan.
Marttila arvioi, että isot tasokorotukset ruuan hintaan näkyvät väistämättä kulutuksen rakenteessa.
– Toivotaan, että mitä kuluttaja sitten syökään, niin kotimaisuuden arvostus pysyisi. Syö mitä syöt, mutta pyri aina siihen että se on kotimaista. Se on paras turva sille, että täällä pystytään tuottamaan.
Maabrändin luomisessa "mennyt jotain pieleen"
Venäjän hyökkäys on Lintilän mukaan näkynyt myös Suomen julkikuvassa ulkomailla, sekä matkailualalla että investoinneissa. Myönteisiäkin merkkejä on, hän lisäsi.
– Toivottavasti ensi viikolla päästään tiedottamaan isommasta investoinnista Suomeen, Lintilä lupaili.
Matkailu on ollut koronan jälkeen aukeamassa, mutta kehitys on varovaista. Mielikuvat Suomesta ovat Euroopan ulkopuolella paikoin erikoisia.
– Jos CNN uutisoi nyt, että Suomi on siirtymässä länsimaitten joukkoon, niin kyllä jotain on mennyt pieleen meidän maabrändin luomisessa, ministeri sanoi.
Luottamus Venäjään mennyttä vuosikymmeniksi
Venäjällä toimineiden suomalaisyritysten tilanne on Lintilän mukaan tällä hetkellä erittäin vaikea. Uhkaus kansallistamisesta on vakava, ja luottamus Venäjän politiikkaan on mennyt.
– Jos kansallistamiseen mennään, niin tulisi kestämään vuosikymmeniä ennen kuin sinne länsimaista rahaa uskaltaisi mennä.
Yritykset tarvitsevat nyt ennen kaikkea neuvontaa. Lintilä sanoi. Koronatukien kaltaisia tukipaketteja ei ole suunnitteilla.
– Tämä kuuluu yritysriskiin.