Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi nouseva Halla-aho: Aseavusta Ukrainalle on syytä käydä keskustelua

Perussuomalaisten ehdokas ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi on puolueen entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Valinta tehtiin puolueen ryhmäkokouksessa torstaina.

Lopullisen päätöksen tekee ulkoasiainvaliokunta.

Puolueen kansanedustaja Mika Niikko ilmoitti tiistaina eroavansa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä sen jälkeen, kun hänen Ukrainaa ja Natoa koskeva tviittinsä oli herättänyt laajasti kritiikkiä.

Halla-ahon valinta ehdokkaaksi oli hyvin odotettu, koska puolueen puheenjohtaja Riikka Purra kertoi keskiviikkona esittävänsä häntä tehtävään.

Halla-aho sanoi valintansa jälkeen, ettei hänellä ole tarvetta valiokunnan puheenjohtajaksi noustessaan tehdä suuria muutoksia.

– Ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä ainakin hyvin laajalla tasolla vallitsee Suomessa melko laaja konsensus, joten mitään kovin radikaaleja suunnitelmia minulla ei sen osalta ole, hän kertoi toimittajille eduskunnassa.

Halla-aho on toiminut aiemmin muun muassa hallintovaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2011–12. Europarlamentaarikkona hän oli vuosina 2014–19 ja perussuomalaisten puheenjohtajana 2017–21.

"On asioita, joista ei ole mitään neuvoteltavaa"

Halla-aho kommentoi lyhyesti myös näkemyksiään Ukrainan kriisistä. Häntä pyydettiin tarkentamaan Facebook -kirjoituksessa aiemmin tällä viikolla jakamiaan näkemyksiä siitä, että Ukrainan ja Venäjän keskinäisessä tilanteessa "neuvotteleminen on joko turhaa tai täysin moraalitonta".

– Aina pitää neuvotella. Sillä tavalla varmaan voidaan välttää konflikteja, mutta on tietenkin asioita, joista ei ole oikein mitään neuvoteltavaa. Venäjä miehittää ymmärtääkseni kansainvälisen oikeuden vastaisesti Krimin niemimaata, ja on aika vaikea nähdä, mitkä ne neuvotteluasetelmat voisivat Krimin osalta olla tai Itä-Ukrainan terroristien tukemisen osalta, hän sanoi toimittajille.

Halla-aho antoi Facebookissa myös ymmärtää, että on realistista ja tehokasta auttaa Ukrainaa puolustamaan itseään, esimerkiksi asetoimituksilla. Häneltä kysyttiin, pitäisikö Suomen olla aseviennissä aktiivisempi.

– Suomella on tietty virallinen linja, joka tietysti voi elää. Keskustelua aiheesta on syytä käydä. Henkilökohtaisella tasolla pidän sitä rauhan ylläpitämisen kannalta parhaana käytettävissä olevana keinona ja olen itse iloinen siitä, että monet maat ovat tällaista tukea Ukrainalle antaneet diplomaattisen tuen lisäksi tietysti.

Suomesta ei ole toimitettu aseapua Ukrainaan.

"Nato-asia ei aivan lähiaikoina etenemässä"

Perussuomalaisilla ei Halla-ahon mukaan ole eikä tarvitse olla yhtenäistä Nato-kantaa. Hän ei myöskään kertonut omaa kantaansa puolustusliittoon.

– En usko, että Nato-asia on aivan lähiaikoina etenemässä mihinkään suuntaan, koska siihen ei eduskunnasta löydy perussuomalaisten ulkopuoleltakaan erityistä poliittista tahtoa tai mielenkiintoa.

Halla-aho kieltäytyi myös ennakoimasta seuraavia presidentinvaaleja omalta kannaltaan.

– Kyllä sitä on liian aikaista spekuloida, pahoittelen sitä.

Eduskuntatiedotuksesta kerrotaan, että Niikon vapautuspyyntö valiokunnan jäsenyydestä käsitellään perjantaina puhemiesneuvostossa ja päätös tehdään täysistunnossa. Jos vapautus myönnetään, ensi viikon tiistaina on ulkoasiainvaliokunnan täydennysvaali, jossa Halla-aho voi tulla valituksi valiokunnan jäseneksi ja luultavasti keskiviikkona pidettävässä valiokunnan kokouksessa valiokunnan puheenjohtajaksi.

-----

Korjattu klo 18.11: Täsmennetty jutun alkuun, että perussuomalaiset valitsi Halla-ahon ehdokkaakseen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi. Lopullisen päätöksen tekee ulkoasiainvaliokunta.